tag:blogger.com,1999:blog-846780992720762182.post7465029967164647380..comments2023-03-25T09:41:51.225+02:00Comments on Elämäni kevät: Hitaat aamut ja vieraan miehen pelko + pari muuta juttuaNti Nokkelahttp://www.blogger.com/profile/16809093755323367456noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-846780992720762182.post-82489553980032695372013-06-19T09:28:25.837+03:002013-06-19T09:28:25.837+03:00Hui, muistan kyllä tuon, kun mietit että kaikki ei...Hui, muistan kyllä tuon, kun mietit että kaikki ei oo samoin miten lähtiessä oli! Onneks on pieni asunto, niin on nopee tarkistaa kaikki piilot. Meillä on tuolla nyt sen verran avaraa, ettää oon lohduttautunu sillä: ei oo oikein piilopaikkoja. <br /><br />Toivottavasti pian tulee se tuttuun omaan uuteen kotiin, että tosiaan osaa liikkua siellä vaikka miten! <br /><br />Hyvä tuo pelon muuttuminen empatiaks. Pelko on kyllä väsyttävä tunne.<br /><br />Kiitos toivotuksista, Turku on kyllä tosi jees :))Nti Nokkelahttps://www.blogger.com/profile/16809093755323367456noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-846780992720762182.post-36721014589639484972013-06-18T09:32:26.287+03:002013-06-18T09:32:26.287+03:00Ihan tuli tuosta "vieraan miehen pelko" ...Ihan tuli tuosta "vieraan miehen pelko" ajatuksesta mieleen se, kun tosiaan aikaisemmin pelkäsi esim. kotona. Todella inhottavaa. Noi on kyllä varmasti sellaisia ajatuksia, mitkä menee ohi kun tottuu. Mua ei esim. Helsingn kodissa pelottanut kuin kerran ja se olikin sitten hirveetä. Kuten muistat, mulla on aina kaikkitavarat kotona kohdillaan ja kerran kuin tulin kotiin, yksi tuoli olikin eri paikassa. Tuosta tietysti päättelin en niinkään että jonkun on täytynyt käydä asunnossa vaan, että jonkun täytyy olla asunnossa. Epäluuloisesti sitten väijyin kaikki paikat, luonnollisesti tuloksetta, vaikka luultavasti olin vaan peilannut itseäni aamulla hissityyliin ja sitten laittanut tuolin huomaamattomasti "paikoilleen". <br />Eli uskon, että kun tottuu omaan kotiin enemmän, osaa mm. kulkea siellä hyvin säkkipimeälläkin niin tulee varmasti myös sellainen olo, että tämä on meidän koti: kukapa muu täällä olisi tai tänne haluaisi tulla.<br /><br />Jatkan vielä. Joskus nuorempana, kun luki iltapäivälehtien otsikoita tapoista, pahoinpitelyistä, raiskauksista ja konflikteista, ne loi pelkoa. Nykyään oon huomannut, että kun lukee samoista teemoista, tulee ennen kaikkea surulliseksi. Eilen ekaa kertaa duunissa alko ihan koskea päähän ja tehdä pahaa, kun luin yksiä asiakirjoja erään kylän tapahtumista. Eli pelko on muuttunut empatiaksi, jei. <br /><br />Ihanaa Turkua, ihania vapaita, kohtahan niitä on paljon.<br /><br />KAnonymousnoreply@blogger.com