Kohta pääsee nukkumaan tänään vaihdettuihin lakanoihin. Puhtaat, melkein rapeat lakanat, mikähän olisi parempaa? Ehkä syöminen kun on nälkä, villasukat kuin on kylmä, raapiminen kun kutittaa, oikein pitkä ja makea venytys joka tuntuu koko kropassa, hyvä kirja joka on vasta alussa... Se kun vatsa alkaa täyttyä, palelu väistyä lämmön tieltä, kutina helpottaa, kroppa asettua hyviin uomiinsa, tieto siitä että kirja jatkuu vielä pitkään.
Tällä viikolla minulla on paljon vapaata. Itseasiassa, töitä on vain torstaina. :-D Melkein loma siis. Aion käydä ainakin yhdessä museossa ja yhdessä elokuvassa. Paljon kuntosalilla, kerran tatuoitavana, kerran Tallinnassa. Aion nukkua pitkään ja juoda viiniä iltaisin. Aion tehdä ruokaa. Tänään jo tein, pizzaa. Ville tuli töistä ja sanoi, tuoksuuko täällä ruoka, ja kun sanoin että tuoksuu niin hän, tuntuupa hyvältä tulla kotiin jossa on ruoka odottamassa. Ja minusta tuntui hyvältä kun hän sanoi noin. Minusta kotiin tuntuu aina hyvältä tulla, kotihiiri kun olen, mutta etenkin kun on siistiä, jääkaapissa ruokaa, ilta lempeänä edessä.
Kirppu-kissa haukotteli äsken nitisevällä äänellä sohvan selkänojalla oikein pitkään ja autuaana ja asetti sitten etutassunsa olalleni. Miten se onkin niin suloinen, niin rakas, maailman rakkain pieni kissa.
Tulipas vähän lälly kirjoitus. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?