lauantai 12. heinäkuuta 2014

Kesätekemistä

Aika kiitää, roikun mukana. Usein nuupallani, iltaisin uni tulee heti. Silti: tällaista elämän pitääkin olla, tällaista minun elämäni.

Viime viikkoina olen...

... Ihastellut tytärtäni, joka hienosti nostaa itsensä konttausasentoon, huojuttelee siinä, kokeilee käden tai jalan nostamista, pyllähtää pehmeästi nenälleen. Pyllähtää nenälleen... Hän kasvaa kohisten, minusta ja meistä pois, sylissä olleessaan kurkottaa muualle ja unissaankin nousee käsien varaan, istumaan, ylös, ulos, pois, pois, pois. Luen Tittamari Marttisen Rakkausmatkoja (2005) ja itken, ilosta ja liikutuksesta ja siitä suloisenkouraisevasta ikävästä että oli jotain mitä ei nyt enää koskaan, "Kun rintani on tottunut hänen huultensa puristukseen/ hänellä on jo hampaat ja hän leikkii,/ hän puree minua irti itsestään./ Nousee pystyyn ja kiipeää niin ylös kuin pääsee./ Käsi taipuu vilkutukseen/ kun minä vasta opettelen pitämään siitä kiinni.".

... lukenut Pauliina Rauhalan Taivaslaulun, itkenyt lukiessani, nyökytellyt, noin se varmaan on.

... Käynyt elokuvissa katsomassa Uusia alkuja, hurmaantunut päähenkilönäyttelijöiden karismasta ja ollut elokuvan jälkeen pikkuisen pää pyörälläni, iloinen, maailmoja rakastava, varmempi siitä että on niin paljon hyvää, että ihan oikeasti matka on tärkeämpi kuin määränpää ja oikeastaan vain noin syntyy aitoa hyvää. 


... Tehnyt rankan työrupeaman, ensin aamuvuoro 7-15 ja sitten vielä yöhön 21:30-09. Selvinnyt siitä, jotenkuten, ja nukkunut kuin nuijalla nukutettuna autuaat viisi tuntia niin syvää unta että heräsin täysin virkeänä ja levänneenä.

... kasvamassa koko ajan vastuuseen työssäni. Seison sanojeni takana, tekojeni, en mieti niin mitä minusta ajatellaan vaan miten teen oikein. Delegoin (minä!), en yritä tehdä kaikkea yksin.

... Käynyt yhden ja saman viikonlopun aikana kaksi kertaa baarissa. Ensin perjantaina Villen kanssa Kallion kuppiloissa, olutta ja hölmöä huumoria, lihis kaikilla mausteilla Karhupuiston snägärillä. Lämpimästä kesäillasta ja -yöstä hurmaanutumista, kesäinen Helsinki, Kallio iltayöstä, Linjat ja 1900-luvun alun komeat kivitalot, sisäpihat ja elämää sykkivä nuoriso, vanhat juopot, vanhojen juoppojen vanhat jutut. Lauantaina sitten suunnattiin siskoni kanssa Tokoinrantaan, naurettiin melkein pissat housussa miten tultiin hiljaisina ja asiallisina ja lähdettiin meluisina ja pää täynnä viiniä, naurumme sekoittui toisiin nauruihin, kaupungin ääniin. Jatkettiin iltaa ja lopulta paluumatkalla nukahdin laskuhumalassani ja univelassani bussiin!

... Saanut iloisia uutisia: serkkuni meni eilen naimisiin!

... Saanut, ilmeisesti baarihurvittelun ja ei ehkä sittenkään niin lämpimien -kesäöiden seurauksena ikävän flunssan, jonka ansiosta kulunut viikko töissä ja kotona on ollut aika raskas.

... Olen aloittanut työmatkapyöräilyn! 

... Viettänyt rakkaan ystäväni polttareita Tampereella. Suunniteltiin yhdessä toisen kaason ja muiden morsmaikun ystävien kanssa päivä, jossa kaikilla oli hauskaa, morsiamelle suunnitellut tehtävärastit hyviä, aikataulutus harkittu. En todellakaan ole mikään tapahtumanjärjestäjä-luonne vaan viihtyisin kulisseissa, joten sain tuosta myös itseni voittamisen kokemuksen. Morsian tykkäsi aidosti, kaikilla oli aidosti hauskaa, ja tietysti sateiden keskelle sattunut aurinkoinen ja kaunis päiväkin oli aivan suunniteltu. 

... Viettänyt muutamia mukavia grillaustuokiota omalla piskuisella pihallamme perheen kanssa.


Kesä, oi kesä. Olet paras!

6 kommenttia:

  1. Moi,
    Tulipas paljon infoa yhdessä postauksessa.
    First things first: iso peukku työmatkapyöräilylle! Muistelen, että ainakin mulla aamuvuoroihin oli hankala lähteä pyörällä, mutta aina oli hyvä fiilis polkea, kun oli jo matkalla. Ja viimeistään töistä kotiin lähdettäessä oli kiva hypätä pyöränselkään (hikisen) bussin sijaan.

    Kuka on mennyt naimisiin??

    Hyvä myös työsinä! Johtaja on puhjennut kukkaan.

    Itekkin suunnittelin tuon leffan katsomista ja ehkä nyt tohdinkin mennä, kun säkin oot kerta käynyt ja tykännyt =D. Jotenkin oon pelännyt, että se sijoittuisi "liikaa" musiikkimaailmann.

    K

    VastaaPoista
  2. Nyt vain nopea vastaus: serkku S ja miehensä P (joilla tytär S) :D

    VastaaPoista
  3. Tuo riittää! Kiitos. Ei ollut muuten mun ensimmäinen veikkaus, outoa.

    Kävin katsomassa tuon "musaleffan". Se oli hyvä! Todella hyvä. Tykkäsin musiikista ja haluaisin pukeutua joskus kuin pääosan Keira.

    K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko J ja P ensimmäinen?

      oli kyllä superihana leffa! Mustakin sillä Keiralla oli kivan tyttömäinen, siveä ja välillä myös rento tyyli :)

      pyöräily on kyllä huippista! Mua ei ihme kyllä aamuisin kehtuuta mut päivisin ennen työpäivän päättymistä toivon usein et olispa auto :D

      Poista
  4. Hahah, eli just päinvastoin tuon pyöräilyn kanssa. Kauan sulla menee siihen matkaan?

    Joo J ja P oli mielessä, mutta vähän kulmat kohollaan ja toisaalta hyväksyvästi nyökytellen. Sitten mietin myös S:n vanhempia sisaruksia, sillä en kuollaksenikaan muista, onko kumpikaan kahdesta vanhimmasta naimisissa. Nopee mielessä välähti myös T&T:stä vanhempi.

    Ja hyvä, kun mä taas ihastuin Keirassa sen maskuliiniin tyyliin! Vaikka olihan sillä kyllä kukka- ja raitamekkojakin päällä. Tykkäsin niistä suurista vajaamittaisista housuista ja tummansinisestä hyvin laskeutuvasta hihattomasta.

    K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaikki" kysyy tuota että kauanko menee matkaan, ja vastaan aina vähän nolona että 40 minuuttia. Vauhti ei taida päätä huimata...Kerran yksi selvästi krapulainen mies joka vielä poltti tupakkaa samalla polki ohi! :D

      Aah sä tykkäsit siitä maskuliinisesta lookista - ite ajattelin sen rennoksi. Sille kyllä jotenkin sopii kaikki vaatteet kun se on niin hoikka. Ah, oli kyllä hyvä leffa ja enpä ollu tienny että se Keira Knightley (???) on noin karismaattinen! Tykkäätkö siitä 500 hundred days of Summer -leffasta? Musta noissa on jotain samaa

      Tuliko meiän kirjeet??

      Poista

Mitäs mietit?