lauantai 3. joulukuuta 2011

Kiitos minusta.

Tällä viikolla olen usein kiittänyt kehoani. Olen tuntenut uudenlaista ylpeyttä siitä, olen ihaillut miten se jaksaa kumarrella, nostaa painavia asioita, tuottaa nautintoa, taipua ja joustaa ja venyä ja joka päivä kantaa minut uudestaan ja uudestaan läpi päivän haasteiden. Jalkani ovat jäntevät ja vahvat, selkäni on tiukka ja vahva, mahani on pehmeä ja kaunis, käsissäni on voimaa ja ne pystyvät tekemään monenlaisia asioita. Kiitos, rakas kehoni, ja anteeksi, etten aina muista kohdella sinua temppelinäni - ja kiitos vielä kerran, rakas kehoni, että siitä huolimatta teet mitä sinun täytyy ja enemmänkin, et kolota ja vihoittele, sinuun voi luottaa. 


4 kommenttia:

Mitäs mietit?