Elämme outoja aikoja. Sunnuntaina nukuin taas myöhään, en onneksi niin myöhään kuin lauantaina (13:30, yäk) mutta puolille päivin kuitenkin. Söin aamupalaa, laittelin pyykkejä ja roikuin netissä ja lähdin salille. Huomasin, että olen paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Vielä kun saisin itsekuria syödä terveellisemmin niin kaiken tämän pehmeyden alta kuoriutuisi kilo kerrallaan kaunis ja treenattu vartalo. Onhan se kaunis ja treenattu nytkin, vakuutan itselleni, sitä ei vain oikein näe.
Salin jälkeen keitin kahvit ja söin ja sitten alkoikin laittautuminen. Meikkasin nassuni, silitin vaatteet, pukeuduin. Barcelonasta tamikuussa ostettu mekko pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön. Tällainen mekko:
Lähdin viinipullo kassissa kilisten kaupan kautta siskoni luokse, jossa söimme, joimme, juttelimme, kuuntelimme musiikkia ja vietimme kivaa aikaa, siis. Sitten ei kun radalle, baariin nimeltä Siltanen. En ole aiemmin käynyt enkä kyllä oikein pitänyt koko paikasta: avara kolkko tila, epäkohtelias palvelu, lamput kuin leikkaussalista, neutraali musiikki. Viinikin oli pahaa, siskoni jätti omansa kesken. Jotenkin fiiliksetkin vain lopahtivat ja hyvästeltiin ja hajaannuttiin. Päätin olla porvarisnainen ja mennä taksilla. Hoipuin Ympyrätalon taksitolpalle, huomasin vasta siinä vaiheessa että olihan se viini mennyt päähän.
Taksikuski avasi oven ja sanoi "Tervetuloa kaunokainen", ja pelasti sanoillaan koko elämäni, tai siltä se siinä vaiheessa tuntui. :-D Aina kun ajan yksin taksilla kuskit juttelevat mukavia, joskin vähän outojakin juttuja. Kerran yksi selosti, miten hänen mielestään ihmisten pitäisi palata esi-isiemme aikaan ja miesten pitäisi pitää useaa vaimoa, siittää niin monta naista kuin mahdollista ja vaihtaa aina nuorempaan. Näin tää laji saatais pelastettua, tuumi hän, enkä oikein päässyt jyvälle oliko hänen äänessään sarkasmia vai ei. Nyt tämä eilinen kuljettaja kertoi yhdestä vammastaan ja mitä lääkkeitä hänellä on siihen. Tiedän niitä lääkkeitä töistä ja ne ovat aika rauhoittavia ja väsyttäviä, ne, ja kysyin vähän huolestuneena onko hän ajokykyinen... Ja mietin, että no lääketokkurapa selittääkin sen kaunokaisen. Kuski vakuutteli, että otti aamulla yhdeksältä pillerinsä ja on nukkunut koko päivän.
Kotona oksensin "nauttimani" viinit ja valvoin koko yön, tai siltä se ainakin tuntui. Ensin valvotti huono olo, sitten olin nukahtanut pariksi tunniksi sohvalle, sitten menin sänkyyn jossa Ville hengitti niin kovaa tuhisten että meinasin tulla hulluksi ja facebookiin päivittämään MITEN IHMISESTÄ VOI LÄHTEÄ NUKKUESSA TUOLLAINEN ÄÄNI (onneksi jätin sen aamuyön face-session väliin!), mutta tulinkin sitten taas sohvalle. Nukuin jonkun tunnin ja menin takaisin sänkyyn, kello oli 04:45 ja kuuntelin taas Villen tuhinaa ja sitten alkoi aurinko nousta. Silloin ajattelin, että samapa se on vaikka noustakin, ja aivan kuin luonto ulkona olisi hiljentynyt, linnut lopettaneet lirkutuksensa ja jääneet hölmöinä nokka auki, että mitä, nyt on maailma sekaisin, mitä tuo tekee hereillä tähän aikaan aamusta.
Ennen yhdeksää olin jo Itikseen köryyttävässä bussissa. Meinasi tulla huono olo, oli niin kuuma ja se kauhea tärinä (ja eilen "nautitut" viinit), mutta sitten matka loppuikin ennen kuin ehdin liikaa kärsiä. Oli kivaa pyöriä hiljaisessa kauppakeskuksessa, tuntui melkein kuin olisin ollut ulkomailla. :-D Oli pitkä ostoslista ja nyt on tilillä pitkä miinuslista, mutta sain mitä pitikin, ja yhdenylimääräisen jutun nimeltä takin. Jahkasin varmaan vartin, mikä on mulle pitkä aika tehdä ostospäätös, ja ajattelin sitten että no olkoon menneeksi ja ota nyt sitten. Muut ostokset olivatkin tosiaan listalla, suihkugeeli, vartalovoide, urheilurintsikat, rintsikat, urheiluteeppari, kynsilakkoja, hiusgeeli, shampoo, ripsari... Kävin elämäni ensimmäistä kertaa palvelevassa liivi-liikkeessä eikä se ollutkaan yhtään paha kokemus (olin lykännyt asiaa noin vuoden). Myyjä oli mukava, ammattitaitoinen ja asiallinen ja sain ihanat hörsylät ja kerrankin oikeassa koossa.
Ostin myös Villelle tuliaisen: kauluspaidan ja subwayn patongin. Ville kysyi vähän epävarmana "vaaleanpunainen?", koska paidassa on mustan, valkoisen ja harmaan ohella harmaaseen taittuvaa roosaa. Kyllä, on tosi vaaleanpunainen. Onneksi Ville kuitenklin tykkää paidasta ja hyvä minä että otin oikean koon!
Kohta hilipasen lenkille ja haen tullessani postista paketin: olen tilannut kahdeksan (!) leffaa.Sitten ilta meneenkin varmaan siivoillessa ja lukiessa, lainasin BestSellerinä ihanan Lisa Seen Shanghain tytöt ja noilla bestareilla on vain viikon laina. Sekä kirja että laina-aika ovat puolivälissä.
Tässä vielä loppuun pari huonoa kuvaa shoppailuistani:
Ville ja uusi "vaaleanpunainen" paita.
Ja tuo orkidea, se on ollut hengissä jo yli kuukauden!
P.S. On ollut ihanan rentouttavat vapaat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?