Pieni tilannekurkkaus

Kaikki on hyvin. Nakke on sopeutunut tätinsä seuraan ja seuraa tätä jumaloiden katseellaan, hihkuu innosta pienenkin eron jälkeen. Minusta tuntuu hyvältä, että maailma menoineen pyörii ympärillä mutta hän saa olla vielä siitä sivussa, vielä kotona. Jäädä nukkumaan Villen kainaloon kun lähden seitsemäksi töihin, pitää oman rytminsä, omat pienet kuvionsa. 

Yhtä paljon nautin siitä, että pääsen itse taas pois. On jotain omaa missä olen hyvä, missä saan tunnustusta, haastetta, tarpeellisuuden kokemusta, kaikkea sitä mitä vanhempainvapaakuukausina janosin. Iltaisin on helppo olla hetkessä, leikkiä tytön kanssa, oikeasti nauttia hänen seurastaan. Uni tulee nopeasti. 

Ensi viikosta alkaen sijaistan esimiestämme seuraavat kuusi viikko. Miljoona uutta asiaa, olen jo unohtanut puolet. Pursuan intoa!