Kesä, annan sun mennä

Ihanat, ihanat vapaat! Tänään piti olla vuorossa Hangon reissu, mutta epävakaisen säätiedotuksen vuoksi vaihdoimmekin määränpään Porvooseen. Siellä paistoi aurinko niin että hiki tuli kävellessämme vanhan kaupungin kauniita ja tunnelmallisia katuja. Aivan tuli Tallinnan ja Tukholman vanhat kaupungit mieleen. Olen käynyt Porvoossa kahdesti aiemmin, kerran syksyllä kummipoikani ja hänen äitinsä, ystäväni, kanssa ja kerran talvella Villen kanssa (elin silloin alkuraskauden ihanuutta ja syötyämme ravintolassa kolmen ruokalajin illallisen sain kiireesti sännätä oksentamaan sen - money well spent...), mutta kuten Suomessa nyt yleensäkin on Porvookin tietysti kauneimmillaan kesällä.

Mitään kovin kummoisia suunnitelmia meillä ei päivällemme ollut ja lopulta se sisälsi paljon kuljeskelua kauniilla kaduilla, paljon herkkuja ja paluumatkasta paljon päämääräätöntä ajelua Sipoon maalaismaisemissa. Tein pieniä ostoksia yhdestä suloisesta vanhan kaupungin putiikista, kahvia joka jauhettiin silmieni edessä, lakritsaa ja vaniljatoffeeta, ja sitten haettiin ruokakaupasta eväitä ja pidettiin piknik puistossa. Nakke konttaili ja örisi kuin mikäkin hevibändin laulaja ja nousi vuoroin minua ja vuoroin Villeä vasten seisomaan niin että vähän väliä sai varoa lähmäisiä pikkunäppejä, mutta muuten oli oikein idyllinen tunnelma. Ville haki meille vielä kahvit torilta (ja mulle munkkirinkilän - varmistettuaan ensin ärsyttävästi, jaksanko varmasti vetää vielä munkin äsken nauttimani pullan päälle... Haloo, tottakai!) ja kylläpä kelpasi sitten mahat täynnä jatkaa matkaa.

Kotona oltiin vasta kuuden maissa eli koko päivä meni reissatessa. Pysähdyttiin jonkun järven luona ja Nakke pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa huljuttelemaan varpaitaan luonnonvedessä ja ilmiselvästi nautti siitä, ja väsähti sitten niin että nukahti heti autoon päästyään ja nukkui kaksi tuntia. Me juteltiin Villen kanssa harvakseltaan, Ville ajoi, ihailimme maisemia, torkuin takapenkillä, söin matkakarkkia. Ennen kotiin menoa pyörähdettiin vielä kotimme lähellä yhdellä kirpparilla, josta Ville osti tytölle pari kirjaa ja farkkuleggingsit, sekä Biltemassa työkaluja hakemassa. Nyt koko muu porukka kissoja myöten nukkuu, oli selvästi hiton rankka päivä.

Mulla lihaksia kolottelee, kun kävin eilen taas viikon tauon jälkeen salilla. Aina istahdettuani ja taas noustessani löytyy uusia, kipeitä lihaksia. Salilla irvistin vaa'alle ja suunnittelin ryhtiliikettä, kotona kiljaisin KYLLÄ Villen ehdotukselle tilata pizzat... Pizzojen jälkeen köpöteltiin mahat polvissa läheiselle leikkikentälle, missä Nakke pääsi keinumaan ja leikkimään ensimmäistä kertaa hiekkalaatikolle. Ensin vähän ihmetteli ja nökötti vain paikoillaan, mutta sitten alkoi touhuta ympäriinsä. Mikä olikin ihan hyvä, koska alkuasetelma oli se että Ville ja Nakke istuivat tylyn näköisinä laatikon reunalla ja minä napotin keskellä möyhien hiekkaa onnessani, kato Nakke kato!, näin leikitään hiekalla, kato! Vietiin äiti leikkimään, kuten Ville sarkastisesti kommentoi.

Ihanaa, ulkona taitaa sataa! Kesänrakastajana en olisi uskonut tätä sanovani, mutta olen todella iloinen jos helteet nyt alkavat väistyä raikkaampien tuulien tieltä. On väsyttävää, kun ei saa öisinkään nukuttua kuumuuden takia. Luulen kärsiväni pienestä nestehukasta, koska vaikka yritänkin päivisin juoda ahkerasti niin johan sen maalaisjärkikin sanoo, että kun hikoilee joka yö juomatta niin kyllä siinä kroppa kuivuu, etenkin kun päivätkin ovat touhua ja kuumuutta täynnä. Ja jos nyt vielä jatkan aiheesta niin tänäänkään en ole käynyt montaakaan kertaa vessassa vaikka varsinkin nyt illalla olen juonut varmaan kaksi litraa eli kroppa vain imee kaiken nesteen minkä saa. Joten viileät yöt, minä toivotan teidät mitä lämpimimmin tervetulleeksi.