Pariisin malli ja loikka alempaan keskiluokkaan

Alkuun pieni tarinointi kissoistamme:

Ville sanoi yksi päivä:

- Mieti millainen elämänmuutos Winstonillakin on ollu. Rikkaasta kodista suoraan alempaan keskiluokkaan, ja nyt vielä tuollanen tappelunhalunen selkään hyppivä pikkukissa kaverina...

Naurattaa vieläkin. Winston parka! Melkein säälittäisi, ellei se olisi taas viime aikoina ollut niin rasittava ja kuluttanut öitää maukuen ovea kolisuttaen. Nyt, kun ollaan pidetty piikkimattoa ulko-oven edessä öisin, ei Winston voi enää toteuttaa suosikkiyöpuuhaansa eli ovenkahvaan hyppimistä ja maukumista, mutta onneksi voi aina kolisuttaa väliovea. Ja maukuminen, sitä ne pirut eivät minulta vie! Mää, mää! 

Kirppu on suloinen, ihmisrakas, sylissä viihtyvä, utelias, rohkea... Kotikissa. Todella vain ja ainoastaan kotikissa, koska kun yksi ilta viedessäni kellariin roinaa ja halutessani samalla laajentaa kotikissa Kirpun maailmankuvaa, sain melkein kuulohalvauksen jo hississä kauhistuneen kissan tarrautuessa kynsillä rintaani ja maukuessa suun täydeltä hätähuutoja. Kellarissa se kyhjötti nurkassa ja maukui surkeana, ja joutuessani laskemaan sen hissinlattialle tarrasi se kaikilla neljällä tassuillaan lattiaan ja silmät vain seisoivat kauhusta, kun hissi lähti liikkeelle. Kotivauva pikku Kirppu.

Eilen kävin ennen töiden alkua työterveyslääkärissä näyttämässä ihoani. Lääkäri sanoi riisuttuani Hui kamala!, mikä ei varsinaisesti ole sitä mitä haluaa kuulla a. lääkärin suusta b. riisuutuessaan. Tänään kun kerroin töissä lääkärin epäilevän ihottumani johtuvan atooppisesta ihosta totesi yksi nuoristamme, että no sitten et voi lähteä malliksi Pariisiin... :-D

Maailma on kiva paikka, kun saa törmäillä kivoihin tyyppeihin :-)