Kauneutta

Alavireisiä päiviä, liikaa ajatuksia. Siivoan kohta, elän toivossa, että ulkoinen järjestys luo sisäistä järjestystä. Sitä ennen pari kuvaa:

Käytiin Villen kanssa Prismassa ja tein tuollaisia kivoja heräteostoksia. Juoksukäveltiin kilpaa Prisman käytävillä enkä voinut olla hihittämättä, aikuisia ihmisiä lapsetti. Kotiin päästyämme pelattiin tuota Iskelmä-peliä ja oli kivaa, kun yleensä häviän kaikki tietopelit (yleissivistykseni on koiran/ pienen lapsen luokkaa) mutta nytpä Ville voitti vain yhden erän ja kahdessa tuli tasapeli. Pidin hurjan voitontanssin itselleni melkein-voittoni juhlaksi.

Uusi Hely Prisma-reissulta lähikuvissa.

Siivottuani lakkaan kynnet tällä.

Kolme vuotta sitten maalaamani taulu makkarimme seinällä. Vähän kömpelö, mutta rakas.

Kaikki menee ihan hyvin, en voi olla uskomatta tuota sympaattista pikkukoiraa.

Päiväkirjani. Sisällään salaisuuteni.

Olkkarin lampun pitsikuosi on kaunis.

Oi, mikä ihana laukku! - kirja äitiltä takavuosien joululahja ja tuo tanssija rakas perintö mummolta. Ne kaunistuttavat elämääni makkarin kampauspöydälläni.