tiistai 19. kesäkuuta 2012

Rahanainen

Pitkästä aikaa yövuorossa. Yö on mennyt kamalan nopeasti, niin kuin se yleensäkin menee. Tämä väsymys vastaa varmasti promillen humalaa ja sellaisessa hiprakassahan aika tunnetusti liitää.

Päivällä nukuin yhteen asti. Rakastan noita ensimmäistä yövuoroa edeltäviä päiviä, kun saa luvan kanssa nukkua pitkään. Se on suorastaan suositeltavaa! Herättyäni torkuin vielä puolisen tuntia, Kirppu-kissa tuli niin nätisti vatsan päälle kehräämään niin eihän siitä malttanut nousta. Sitten kun maltoin niin riivin lakanat sängystä, pistin koneen pyörimään ja hilipasin hölkälle. 45 minuuttia mitä kauniimmissa kesäisissä maisemissa, musiikkia uuden kännykkäni radiosta, sykemittari tykyttämässä jump jump jump. Alkoi naurattaa lenkillä, kun mietin, että lenkkeilyhän on periaatteessa ilmainen laji, ja silti minulla oli yli viidellä sadalla eurolla kamaa päällä: kännykkä 220, lenkkarit 130, sykemittari 120, rintsikat (joissa ei muuten  y h t ä ä n  hölsky) 50, paita 30, trikoot 50. Olisin rahakas kohde ryöstömiehille, mutta kukapa haluaisi lähestyä hikistä ja punaisena puuskuttavaa naista, joten omaisuuteni olkoon vastedeskin minun.

Kotona iskin hiusvärin päähän ja sen vaikuttamista odotellessani pesin toisen koneellisen pyykkiä, söin, kahvittelin ja pesin hiusväritahrat kylppärin lattiasta. Sitten olikin aika pestä letti ja voi että, voi hyvänen aika, näistä tuli ruskeat. Tavoitteena oli punaiset. Vähän nieleskelin peilikuvani edessä, mutta ei tämä ilmeisesti paha ole, kun Ville ja työkaverini eivät edes huomanneet, että olin värjännyt.

Ilta hujahti nopeasti siivotessa, kaupassa käydessä, vanhoja Salkkareita katsellessa ja siskon kanssa puhelimessa lörpötellessä. Huomenna jo näemmekin taas, kun suuntaamme Villen kanssa Savoon ukin hautajaisia ja juhannuksen viettoa varten. Vielä olisi yksi yövuoro sitä ennen jaksettavana, sitten onkin seitsemän päivän työputki ohi ja viiden päivän ansaittu vapaa saa alkaa.

Katsoin äsken leffan Julie & Julia. Suosittelen ihan kaikille! Aivan hurmaava, hymyilin monessa kohtaa. Oikein sellainen hyvänmielen kotiperheen leffa, kuten elokuvan aikana ajattelin, ja kotiperheellä väsyneet aivoni varmaan tarkoittivat koko perhettä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäs mietit?