Tänään on Villen syntymäpäivä ja huomenna kihlauksemme vuosipäivä. Vuosi ja yksi päivä sitten satoi lunta, maattiin sylikkäin tallinnalaisen hotellin sängyllä ja kuiskittiin rakkautta, ja ulkona satoi ensilumi. Valittiin sormukset ja syötiin hyvin ravintolassa. Tänään syötiin hyvin kotona, tein lohta jonka maustoin sitruunapippurilla, rosepippureilla ja smetanalla, ja sitten tein sellaisia täytettyjä paprikoita. Sain ohjeen ystävältäni ja työkaveriltani ja ne olivat niin hyviä, että kohosivat lempiruokieni top 10 - listalle, tiukan ja kriittisen seulan läpäisten.
Tällaisia paprikoita:
Väriterapiaa!
Sisällä noissa on leipäkrutonkeja, valkosipulin kynsiä pienenä silppuna, öljyä, mustapippuria, suolaa, vuohenmaitojuustoa, kirsikkatomaatteja ja tuoretta basilikaa (jonka tuoksu on muuten niin huumaava, että haaveilin jo basilikan tuoksuisesta hajuvedestä).
Tällaisena pimeänä vuodenaikana on parasta pysyä lähellä kotinsa sydäntä, vaikka se sydän vähän rempallaan olisikin:
Yhtään öllömpää eivät myöskään ole kodin pienet herkut, kuten:
"Mummopöytäni", eli jätelavalta haalittu pikkupöytä, siskolta saadut vanhat säilytyspurkit ja mummon virkkaama pitsiliina.
Uudet kynnet ja uusi suklaa, ja joulu, joka taitaakin olla ihan kohta ja jolloin minulla on neljän päivän vapaa. Olen viettänyt iltoja netissä erinäisillä lastenkapine-sivustoilla valkaten kummipojilleni joululahjoja...
Jos on kodin sydän vinksallaan niin voiko muuta odottaa kodin hengettäreltä?
Huomatkaa, että pidin oikein silmiä kiinni tuon patalappuni takana anonymiteettini varmistaakseni,
vähän niin kuin pupujussi on piilossa pää pensaassa.
Tuo mekko on keväällä kierrätyskeskuksesta ostamani ja ihanaa mummostailia. Rakastan! Varmaan ainakin 40 vuotta vanha (?) ja täysin ehjä, hyvä ja sen oloinen ettei haurastu sadassa vuodessakaan. Olen kulkenut päiväni myhäillen itsekseni, kyllä ennen osattiin tehdä hyviä ja laadukkaita vaatteita, hoh hoh, kyllä ennen...
(Ruista ranteeseen, siskot!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?