Lomailua

Säpäkkä neuvola-aamu. Aamupalalla Nakke sai mustikan yöpaitansa sisään - jep, älkää edes kysykö, älkääkä sitäkään miten paljon sotkua voi yhdestä ainoasta mustikasta tulla. Meikatessani pudotin poskipunan, joka tottakai hajosi. Luulin siivonneeni kaiken ja kohta luokseni läpsytteli mairea Nakke poskipunan särpäle suussa ja väriä suupielissä eli ei kun uudestaan siivoamaan, tyttö ja kylppäri. Kylmää kahvia, puolijuoksua perille neuvolaan. Hikisenä, ehdimme. Nakke sai kolme piikkiä ja jokaisen kohdalla minä paruin sisäisesti kovempaa kuin mihin Nakella ääntä riitti.

Kotiin tultuamme naapuri pysäytti ja kyseli, osaanko neuvoa kantoliinasidontoja. Hän muisti nähneensä minut useaan kertaan kantamassa Naken ollessa pieni, repussa tosin, mutta siitä juttu ryöpsähti ja voi kun oli kivaa jutella ja tutustua. Pääsin näkemään hänen kuusi-viikkoisensa ja oi, voi!, vauvat ovat niin niin niin lumoavia. t. krooninen vauvakuumeilija.

Viikko sitten Nakke täytti vuoden ja minä aloitin kesäloman. Ihanaa olla lomalla! Olen ehtinyt vaikka mitä, tavata ihmisiä, vierailla vanhempieni luona Savossa, löytää taas uudelleen tatsin kotipäiviin ja taaperoikäisen meininkeihin, shoppailla vähän, käydä kampaajalla, ajaa satoja kilometrejä autolla, lenkkeillä raikkaassa metsässä, saunoa rantasaunassa, löytää ampiaisen jalkapöydältä ja hirvikärpäsen rinnasta, nauraa katketakseni, olla assistenttina yksi-vee kuvauksissa ja eilen vielä poistattaa viisaudenhampaan. Onnistuin lietsomaan itseni ihan hurjaan jännitykseen siinä leikkauskaavun alla maatessani ja aika epämukavaahan se sitten olikin, vaikkei puudutusten ansiosta tietenkään sattunutkaan. Parin kuukauden päästä uusiksi, jihhei!

Kohta kunhan Nakke herää ja saadaan syötyä lähdetään kukkakaupan kautta Villen tädin luo. Vaihdan kukkakimpun polkupyörään, jonka hän - kuvitelkaa! - ilmaiseksi minulle lupasi. Universumi oi universumi, taas olet minulle hyvä. 

Illalla saan tänne meille yökylään ystäväni ja kummipoikani, iiihaanaa! Loma on vielä aluillaan, kaikki on hyvin, aikaa on.