Loman kynnyksellä

Kuusi vapaapäivää takana ja täällä taas, valvomassa toisten unta. Vähän piristyin kun löysin töihin tullessani seinältä uudet listat ja tässä olisi kuulkaas enää viisi yövuoroa (tämä mukaanlukien), yksi ilta ja yksi vapaa välissä ja sitten ihana, ihana, IHANA loma! Ainakin kolme ja puoli viikkoa, aah.

Näihin kuuteen vapaaseeni sisältyy mm. rakkaan siskoni Helsingin vierailu. Paljon naurua, meidän kolmen siskon typeriä ja niin hauskoja juttuja, se parhaus kun joku sanoo jotain ja nauramme kaikki vääränä. Minussa on sellainen perustavanlaatuinen huonous/ ulkopuolisuuden tunne, että vaikka olisi miten ihana hetki, saatan ajatella miltä se näyttää ulospäin, miten kirjoitan siitä blogiin tai päiväkirjaan tai miten voisin kuvailla sitä eteenpäin. Se on typerää niiden itse hetkien kannalta, mutta muistanpa nyt meidät kolme siskoni asunnossa, kaksi makaamassa sängyllä, yksi mallailemassa vaatteita kuin mannekiini, ne omituiset jutut ja yhteinen nauru.

Eivät ne jutut varmaan kerrottunu kuulosta hauskoilta, mutta kerronpa nyt yhden. Oltiin nuorimman siskoni kanssa ravintolassa ja siellä ei edes ollut pöytiin ohjausta, mutta joku eläkeläispariskunta oli kuitenkin valtuuttanut tarjoilijan ohjaamaan heidät. He kulkivat peräkanaa ohitsemme, tulivat kohta takaisin, kunnes rouva jäykistyi kohdallamme ja sanoi ääni väpättäen "E-e-e-e-ei, ei, e-ehkä sittenkin tuonne", ja niin he jatkoivat takaisin sinne mistä tulivatkin. Kuiskasin siskolleni, "hei ei sua sentään teurastettavaks olla viemässä, ihan rauhassa", ja nytkin hytkyn kun  muistelen tuota.

Kävimme Kruunuhaassa 1800-luvun tyyliin sisustetussa porvariskodissa, museossa, jossa vielä 70-luvulla asuttiin. Saimme yksityisen kierroksen. Kävimme leivoksilla Kallion Roskapankin vieressä ihanassa pikkukahvilassa, sitruunamarenkitorttuni suli suuhun ja juhlisti hienosti nimipäivääni. Katsoimme sata jaksoa Klikkaa mua! ja kiipesimme kaikki ne rappuset Tuomiokirkkoon. Kävimme Tuomiokirkon vastapäätä Kansalliskirjastossa ja minä ihastuin siihen, niin kaunis rakennus ja hyllymetreittäin upeita vanhoja kirjoja, se oli kuin menneestä ajasta tai elokuvista. Tiesittekö, että 1500-luvulla kirjailijoiden piti hallita paitsi luku- ja kirjoitustaito myös koko kirjantekoprosessi alusta loppuun? Kirjat olivat monien tahojen yhteistyötä, käsityöläisten, niiden jotka kynivät nahan eläimestä, niin, ja tietenkin kirjailijoiden. Tuolta ajalta onkin kaikista esineistä eniten säilynyt kirjoja eli kyllä kannatti tehdä vimpan päälle.

Söimme hyvin, ja välillä vain paljon - Mäkkärissä, irtokarkkeja, sipsejä, limua... Torstaina menimme nuorimman siskoni kanssa päivänäytökseen katsomaan Rouva Presidentin, joka siis kertoo Tarja Halosesta. Oli hyvä ja mielenkiintoinen dokumentti ja sai siinä nauraakin. Pelasimme biljardia Chaplinissa ja hävisin järjestään. Illalla söimme hyvin Juttutuvassa, jossa en muuten ole ennen käynyt, ja juhlimme siskoni yliopistoon pääsyä. Olen maailman ylpein isosisko.

Lauantain pyhitin levolle, kävin vain kaupassa ja makasin muuten pyjamassa sohvalla peittojen alla Täydellisiä naisia katsellen. Sunnuntaina Villellä loppuivat yövuorot ja siivosimme yhteistuumin kodin, ja suuntasimme sitten Korjaamon terassille. Sielläkään en ole ennen tätä kesää käynyt, se on ihmeellinen vihreä keidas keskellä kivistä Töölöä. Otimme yhdet ja toiset ja jatkoimme Viiteen Penniin syömään, ja siitä vyöryimme kotimme lähelle High Level - baariin hukkumaan pehmeisiin sohviin. Pelasimme Trivial Pursuitia ja hävisin taas järjestäään, ja sitten saimme yhden ystävämme siihen seuraksi. Istuimme yhdeksän hujakoille ja palasimme kaupan kautta siistiin kotiin, Ville osti minulle kranssillisen pullaa, seuraavaan aamuun mennessä olin tainnut syödä sen...

Maanantaina kävimme taas Chaplinissa, on niin kivaa hävitä että pitää saada kokea se aina uudestaan... Poistullessamme Ville osti kissoille kiipeilypuun ja eteisessä Winston pyörähti ylimielisenä, vähän huiskautti häntää ja Ville sanoi maukuvalla kissanäänellä, Vittuako työ tuollasen ostitte, ja minä, minä en muuten tuohon mene, se on nyt tällä sinetöity... Eikä muuten ole mennyt, paitsi vähän kynsiä teroittamaan. Söimme hyvin, salaattia härpäkkeillä eli Cashew-pähkinöillä, aurajuustolla, kanalla, halloumilla, patongilla... Ilta meni taas Täykkäreiden parissa, olen toiminut tyylilleni ominaisesti urakkahengessä ja nyt on ensimmäinen ja toinen boksi katsottu, uudet jaksot odottavat.

Ystäväni eroavat tai miettivät eroa, se saa minut surulliseksi ja tarraamaan Villeen, vaikka tiedänkin että myös hyviä ja tilanteen vaatimia eroja on. Tukkani kaipaa kipeästi kampaajaa mutta rahat ovat nyt sen verran finaalissa että pitää odottaa palkkapäivään, tiistai tule jo. Taidankin samantien nettivarata ajan keskiviikolle, se on hyvä tapa juhlistaa loman alkua.