Miss matalamieli kertoo viime päivien jutut

Tuntuu että olisin koko ajan töissä, mikä ei ole totta, olinhan perjantainakin vapaalla, ja huomenna taas. Nämä iltavuorot sen tekevät, ja yksi pitkä päivä välissä. No enää kaksi viikkoa rutistusta yhden päivän vapailla ja sitten pitkät vapaat.

Syön tässä samalla aamupalaa (koska nukuin ällöttävän myöhään eli heräsin tunti sitten), proteiinijogurttia + turkkilaista jogurttia (=ihanan pehmeä herkku) banaaniviipaleilla. Olen hurahtanut täysin turkkilaiseen jogurttiin eikä happamuus töki enää yhtään, ja olen tuntenut itseni niin, niin terveelliseksi kun syön tätä, ja sitten kaksi työkaveria sanoi lopettaneensa turkkilaisen syömisen, kun se on niin epäterveellistä. Hoh! Onhan siinä rasvaa, mutta ei sitten oikein mitään muita pahiksia.

Eilen kävin ennen töihin menoa ystäväni luona. Hänellä on paria päivää vailla kuukauden ikäinen vauva, pikkuruinen prinsessa, joka tuhisi ja haroi unissaankin pienillä käsillään, katsoa napitti ja sylki tutin pois. Aivan hurmaava. Ei painanut mitään sylissäni ja minä olin niin varovainen, pelkäsin että rikon. Enkä saanut katsettani irti. 

Eilen töistä tullessani puhuin pitkän puhelun nuorimman siskoni kanssa. Meidän huumorit käy yksiin, nauroin niin että Alepa raikasi, ja piti mennä hyllyn taakse hirnumaan.

Olen ollut jokseenkin matalavireisellä mielellä, mutta kyllä se tästä. Setästä.

Perjantaina olimme Villen kanssa rannalla, lojuimme viltillä kuin hylkeet. Sinne mennessämme Ville osti minulle jäätelön, ehdin nuolaista sitä kerran ja kehua onpa hyvää, kun lokki vei koko pallon! Kiljaisin ja Ville kirosi, ja antoi sitten oman jäätelönsä minulle.

Olen nähnyt kamalan värikkäitä unia viime aikoina. Tänäänkin heräsin siihen, että olin juuri lentokoneessa matkalla Espanjaan. Kaikki yksityiskohdat olivat tarkkoja, värit, puhe, kaikki. Ilmankos tuollaisten unien jälkeen herää vain entistäkin enemmän pihalla.