Pikaiset kuulumiset ennen tv-sarjaa, jolle alkuun halveksuen pyhähtelin ja johon nyt olen koukussa: Suomen huutokauppakeisari.
Onpa ollut vaiherikkaat kaksi päivää! Sunnuntaina, viikonlopun supistelujen jälkeen, hiffasin säikähdyksekseni veritippoja vessassa käydessäni. Aamulla verta oli tullut pikkuisen lisää ja niin aloin soittorumban neuvolaan, omalle terveysasemalle ja töihin. Terveysasemalla lääkäri kirjoitti viikon sairauslomaa ja passitti mut taksilla naistenklinikalle, jossa menikin pitkälle iltapäivään käyrillä pötkötellen, jonottaessa, näytteenotossa, jonottaessa lisää ja ultrattavana. Todettiin joku alkava kohtutulehdus, johon antibioottikuurin pitäisi purra. Pääsin myös kurkkaamaan vauvaa ja siellä se murunen oli varpaat pään vieressä pienellä jumppahetkellä. On kuulemna hieman keskimääräistä isompi vauva, apua!! Nakke on syntymästään asti ollut pikkukirppu niin nyt alkoi vähän jännittää ison vauvan ulos puskeminen.
Naikkarilta päästyäni menin vanhoille kulmillemme kiinalaiseen, jossa oli meidän siellä vielä asuessamme nepalilainen. Kyllä oli nälkä kun olin viimeksi syönyt aamupalan ennen seitsemää! Kotona en sitten enää jaksanutkaan oikein mitään, melkein Naken kanssa samoihin aikoihin simahdin nukkumaan.
Tänään touhuilin aamupäivän Naken kanssa ja vein hänet sitten päiväkotiin. Kotiin tultuani lähdettiin pian Villen kanssa äänestämään sekä autoasioille: Pesuun ja vahaukseen, tankille ja vielä renkaidenvaihtoon. Paluumatkalla käytiin pizzalla ja siellä kävi vähän ikävä juttu: Mun kännykkä varastettiin! Ja sitten palautettiin varkaan toimesta. Oli kyllä ihme juttu... Näpistäjä oli ilmeisesti yhden pizzerian työntekijän poika. Jäi kyllä vähän epämiellyttävä fiilis koko jutusta...
Illalla koitti päivän paras hetki, kun hakiessamme Villen kanssa Nakkea hoidosta tämä ei huomannut meitä, vaan superiloisena ja touhukkaana möyrysi hiekkalaatikolla, höpötys vaan raikasi. Meidän reipas tyttö! Hoitaja sanoi että N on ns. kehittynyt tosi paljon, on tosi reipas ja juttelee taukoamatta, tykkää toisista lapsista. Syli on kuulemma edelleen tärkeä ja osaa ilmaista kun siihen haluaa, useita kertoja päivässä. Että voi omasta lapsestaan olla ylpeä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?