Kiukkuinen eukko laihdutuskuurilla

Olen pitkästä aikaa yövuorossa. Väsyttää. Väsymystä lukuunottamatta on kivaa olla täällä omissa oloissani valvomassa. En ole vielä alkanut tehdä hommia, katsonut telkkaria vain ja roikkunut netissä, mutta kohta veivaan lihapullat huomiseksi. Sitten katson ehkä taas vähän telkkaria.

Aiemmin katsoin Sinkkuelämää, jossa Carrie heilasteli jonkun jazz-fani Rayn kanssa. He olivat vasta tavanneet, toisilla treffeillä ehkä, ja se Ray-heppu alkoi "soittaa" Carriea kuin bassoa ja työnsi sitten kätensä tämän pöksyihin, ja Carrie oli ihan fiiliksissä. Huomasin ajattelevani, että hyi ja kamalan aikaista ja vielä kerran hyi, ja sitten ajattelin että olenko tulossa inhottavaksi naamaa nurpattavaksi valittaja-eukoksi vai aikuiseksi itsenäiseksi naiseksi. Yksi päivä kotona valitin Villelle että olen nykyään kauhea valittava akka (valitettuani sitä ennen hänelle jostain) ja Ville sanoi niin olet, mutta että mehän ollaan nyt niin tiivis yksikkö että kai se kuuluu kuvioon että välillä valitat... Ja minä sanoin että niin, me olemme nyt tiimi, ja lisäsin känisevällä äänellä, että vaikka tämä tiimi nyt rakoileekin, kun ei ole yhteistä aikaa...

Aloitin tänään, tai eilen, vähähiilarisen ruokavalion eli karppaamisen. Illalla tein ennen töihin lähtöä kolmea erilaista karppijuttua: pizzaa, leipää ja suolaisia muffinseja. Toivottavasti onnistun tässä ruokahommassa nyt. Katsoin ystäväni viime viikolla ottamia kuvia, joissa nauran silmät sikkuralla ja maha pömpöllä, ja ajattelin hyi miten lihava, mutta sitten katsoin uudestaan ja ajattelin näytänpä onnelliselta, ja äsken ajattelin hurskastelevasti, että läheiset ihmiseni eivät voisi pitää minusta enempää vaikka olisin minkä näköinen, joten eikö itsekin kannattaisi vain tykätä. Olen kuitenkin itseni pisin ihmissuhde, ja hyvällä tahdolla siitä voi muodostua suorastaan rakkaussuhde.

Aion kuitenkin kokeilla sitä karppaamista.