torstai 13. joulukuuta 2012

"Friends will be friends..."

On siunaus, kun on hyviä ystäviä elämässään. Siunattu, siunattu minä! Olen aina ollut sellainen, että minulla on pieni ydinpiiri superrakkaita ja tärkeitä ihmisiä elämässäni. Ei laajaa ystäväporukkaa eikä laajaa kaveriporukkaa. Ne muutamat helmet ja sitten sellaisia hyvänpäivän tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumiset törmätessä, mutta tuskin tulisi edes kahville mentyä.

Maanantaina töissä työkaverini kokoontuivat riviin eteeni, lauloivat "paljon onnea vaan", antoivat häälahjan ja ihanat kortit. Halasin koko rivin läpi ja kiittelin, tunsin jotain niin syvää kiitollisuutta etten ihan äsken. Alussa kun laulu alkoi meinasin kiusaantua, mutta sitten pidin nopean neuvottelun itseni kanssa (mielessäni:-D), että tilanne on nyt tämä, voit joko olla vaivaantunut ja vesittää koko jutun, tai sitten voit kiittää ja ottaa iloiten vastaan mitä annetaan. Valitsin jälkimmäisen.

Tiistaina menin aamuvuoron jälkeen kynsihuoltoon, nyt on taas näpsäkkä ranskalainen manikyyri. Sieltä lähtiessäni sain (kuten muutkin asiakkaat) vaaleanpunaisen lahjapussukan hyvän joulun toivotuksen kera. Pussukasta paljastui karkkia, kännykkäkoru ja viiden euron lahjakortti ja minä ilahduin tuosta ystävällismielisestä eleestä.

Kynsihuollon jälkeen menin ystäväni vauvaa paijaamaan. Sillä pienellä prinsessalla oli vähän huono päivä, mutta kyllä sieltä muutama leveä hymykin vilahti. Niin suloinen pieni prinsessa, olisin voinut vain katsoa sitä, ja noutaa taas vaikka tähdet taivaalta hymyn nähdäkseni. Ystävää oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Hän on niin freesi ja kaunis, en tarkoita vain ulkoisesti vaan sisäisestikin, tuntuu aina nähtyämme että olisin itsekin pikkuisen kauniimpi, hauskempi ja kivempi ihminen. Pöytä oli täynnä herkkuja ja lähdin kotiin hää- ja joululahjojen kanssa. 

Tänään pidämme ystäväni ja työkaverini kanssa meidän kahden pikkujoulut. Pitkästä aikaa pääsemme kunnolla juttelemaan; ei töissä oikein ehdi eikä voi. Illan muu ohjelma on ravintolassa herkuttelu, saunominen, ehkä pelaaminen. Jään yökylään, pitää mennä pakkaamaan.

Sataa taas lunta, kuten jokaisena päivänä viime aikoina. Joulusta taitaa tulla valkoinen.

5 kommenttia:

  1. Ilo lukea taas kerran mietteitä. Muakin piristää tuollaiset "pikkuiset täkylahjat" (siis tuollaiset, minkä sait kynsistudiosta; ei tuollaiset, mitä työkaverisi antoivat). Esim. ruokakaupastani sain kaupan oman joulukalenterin, ja nyt ihan innolla availen sitä päivittäin.

    Ihana, että työkaveritkin muistivat.

    Nyt lähden kouluun ja sen jälkeen olen päättänyt pitää vapaapäivän. Aijon mennä iltapäivällä ostoskeskukseen pyörimään ja illalla ehkä tuohon alakerran baariin. Huomenna sitten loppukiri koulun kanssa.

    Kohta nähdään,
    K

    VastaaPoista
  2. Paha jos tuo työkavereiden lahja ois susta "pikkuinen täkylahja" :D -se oli nimittäin 100€ lahjakortti Stockalle! :D

    Kivaa ansaittua vapista! Ihan kohta nähdään! <3

    VastaaPoista
  3. Haha, joo tuosta on kyllä täkyt kaukana.
    Eilisen ja tän päivän päätehtäväni oli ostaa teille häälahja.
    En ostanut. Itselleni ostin ihana topin, pikkujakun, vintage neulepuseron, kaulakorun, nahkahameen (!!! pitkäaikainen salainen perverssio toteutettu) ja takin. Niin ja kävin kaksi (!) kertaa kampaajalla.
    Sydämeni on puhdasta kultaa ja silleen....

    K

    VastaaPoista
  4. Kivaa kun kerroit! No ei,oikeesti kiva :D Ja kuulostaa fantsuilta ostoksilta!

    Ei stressiä häälahjasta!

    Sydämesi on kyllä puhdasta kultaa, yhdistettynä älyyn <3

    VastaaPoista
  5. Joo toi "spree" meni kyllä niin överiksi, että ajattelin, että se olisi ihan hauska "kasku" jakaa sullekin.

    Muutaman päivän päästä nähdään!

    K

    VastaaPoista

Mitäs mietit?