Flow

Minulle on luonteenomaista, että innostun palavasti milloin mistäkin asiasta. Olen intohimoinen sielu, mitä ei varmaan rauhallisesta olemuksestani uskoisi. Hurahdettuani kahmin molemmin käsin ja silmät ja suut täyteen uutta innostuksen kohdettani, mikä se sitten milloinkin on. Tänään töistä tullessani ynnäilin elämäni aikana sattuneita hurahduksia ja muistin ainakin:

v. 1990 - palava koukuttuminen virkkaamiseen ja neulomiseen. Äiti yritti ehdotella, että voisi opettaa minulle nuo taidot oikeasti, mutta minä halusin leikki-neuloa metsästä löytämilläni varvuilla. Lankarullat olivat ikiomiani, sellaisesta ompelutehtävä-pakkauksesta jääneitä (ompelutehtävä = pahvilärpäkkeellä joku kuva, jonka ääriviivoja pitkin ommellaan tylsällä neulalla. Vieläköhän tuollaisia myydään?).

v. 1992 - sekä parveke että kaunokirjoitus, molemmat hurahdukset sattuivat serkkujeni luona Kontulassa. Seisoin parvekkeella niin kauan kun aikuiset hakivat minut sisään ja ihastelin, miten korkealla olin ja miten jollain voi olla sellainen parveke omassa kodissa. Samalla reissulla katsottiin Muumien aavetalo- jaksoa ja kai siitä innostuneena kirjoitettiin paperisotalla leikkikaunoa. Se oli minusta kamalan kaunista, ihan kuin oikea kaunokirjoitus, ja olin loukkaantunut kun äiti moitiskeli paperin tuhlaamisesta.

v. 1991-1993 lisäksi: mm. Vili Vilperi - piirretty, pikku-ukko-lelut, trollit... Kaikille yhteistä silmitön, suinpäinen ihastuminen.

v. 1996 - Hullaantuminen omasta pikkusiskosta, jota jaksoin raijata yhden päivän ajan pulkkamäkeen ja ties minne, pukea ja nostella, kuvitella että se on ihana vauva. Sitten jotenkin tasaannuin, että hei, oma tylsä siskohan se onkin.

v. 1997-1998 Spice Girls. Pulpettini sisäkantta koristi vedestä nouseva uimapukuinen-Geri...

v. 2001 - palomieskuntotestit yhdessä serkkuni kanssa. Ei kyllä kovin kauan jaksettu treenata, mutta hetken into oli kova. Ihan tosissani ajattelin, että minusta tulee palomies ja jaksan tuosta noin vain kyykkäillä 45-kilon punnus selässäni.

v. 2004 - juoksin suin päin juoksun maailmaan, heh. Olin laiha ja laihdutin lisää ja juoksin, juoksin, juoksin aina vaan. Juoksin ennen koulua ja iltaisin ja kuntoni oli paras ikinä. Myös kirjoittamiseen hullaannuin taas, ajattelin vakavana että minusta tulee kirjailija ja kirjoitin novellia ja runoja ja päiväkirjaa ja miljoonat sanat vaan vilisivät sormistani näppikselle. Samoin Sofi Oksasta ihailin niin että kurkkua kuristi.

v. 2005 -  Helsinki - voi Luoja miten rakastuinkaan!

v. 2006 - Ville - voi Luoja miten rakastuinkaan!

v. 2008 - hirveä buumi, että karkkia piti olla koko ajan jossain kipossa pöydällä. Hetken aikaa myös hedelmiä, kunnes tajusin ettei kasa mätää hedelmää ole kovin kaunis asetelma.

v. 2009 - Tallinna, etenkin sen syrjemmät alueet, sekä viron kieli, johon hullaannuin niin että olisin voinut syödä sen. Ma tahaksin õppida seda veel rohkem!

 

v. 2011 - karppaaminen. Painon putoaminen oli nopeaa ja olin ekstaasissa, miten vähällä vaivalla läskit sulivat ja alta paljastui hoikka kaunis kroppa.

v. 2012 - vauvat. Mikä jäytävä vauvakuume ja mikä mieletön lapsiin ja lisääntymiseen liittyvän tiedon kahlaaminen.

Siinä joitakin mitä sain mieleeni. Osa hullaantumisista kesti päivän, osa lähes vuoden; yhteistä niille on se lähes pakkomielteinen into, joilla asioihin heittäydyn. Se ihana läikehtivä intohimon tunne ja sisäinen polte sukeltaa johonkin asiaan. Siksi, itseni tuntien, olenkin nyt vähän toppuutellut itseäni alettuani pikkuhiljaa kiinnostua luonnonkosmetiikasta. Luen artikkelin kosmetiikan vaaroista raskausaikana, tunnen piston mielessäni ja painan jutun mieleeni, kypsyttelen, mietin, toppuuttelen, luen aiheeseen liittyvän blogitekstin, tunnen piston - jne. En herra paratkoon tahdo lopettaa meikkaamista tai tukan värjäämistä, enkä tahdo heittää kaikkea kosmetiikkaani pois ja ostaa tilalle luonnonmukaisia. 

 

Toisaalta en tahdo pienelle puhtaalle vauvalleni myrkkyjä enkä myöhemmin syöpää. Näitä asioita puntaroituani, ostin tänään luonnonmukaisen vartalovoiteen, kasvovoiteen ja meikinpoistoaineen, kun ne sattuivat olemaan 30 prosentin alennuksessa yhdessä luontaistuotemyymälässä. Nyt naamani tuoksuu ruusulta ja vähän tuolla rinnan alla pistelee ja härnää se vanha tuttu hurahdus...