Meillä oli työporukan kanssa eilisestä tähän päivään sellainen virkistyspäivä. Mentiin hotelliin yöksi, luonnon keskelle, pois työpaikan hälystä ja sähellyksestä. Käsiteltiin vähän työasioita, käytiin muutama vakavahenkinen työkeskustelu. Juteltiin paljon, iloisia kepeitä juttuja. Olimme iloisia ja kepeitä. Lauloimme karaokea ja pelasimme pelejä. Leikimme kuin lapset. Istuimme muutamien kanssa yöhön hotellin aulassa, joimme punaviiniä, kävimme nurkan takana tupakalla. Minäkin, vaikken enää polta.
Katsoin niitä ja ajattelin: mun omat työkaverit, siinä ne on ja tekee ja laulaa ja miten tuollakin on niin kaunis ääni. Mun työkaverit ja meillähän on hauskaa. Olemme eri ikäisiä, eri kulttuureista, eri historiat. Miten hienoja ihmisiä, mietin, ja sopersin rukouksen jonnekin, kiitos, kiitos että saan olla tässä porukassa, kiitos että saan olla näiden hienojen ihmisten kanssa.
Tänään kävimme lopussa kierroksen, miten kukin oli viihtynyt. Sanoin että viihdyin, ja sitten sanoin kiitos, oli tosi kivaa olla teidän kanssa, ja olisin halunnut sanoa enemmän mutta pelkäsin että alan itkeä, ja toivon että tuohon kiitokseen sisältyi paljon.
Siinä ne on, mun työkaverit.
Ihana!
VastaaPoistaPelästyin ainoastaan tuossa karaokekohdassa, mutta ilmapiiri liene hyvin miellyttävä eikä yhtään osallistumaan pakottava.
Se on jännä, miten työkavereihin kiintyy niin kovasti. Itsekkin olen jo nyt alkanut miettiä, miten outoa sitten muutaman kuukauden päästä, kun ei enää vaan näe niitä kuutta joka viikonloppu. Tai että ei välttämättä pidä lainkaan yhteyttä. Kuitenkin työkaverit näkee itsestään yhden puolen melko kokonaisvaltaisesti: työminän.
Puhutaan lisää keskiviikkona!
(ja nyt hopes high, että osaan tällä kertaa tulkita oikein tuota koodia)
K
Mistä päättelit etten laulanu karaokessa? :D Heh, no en laulanu, mutta ei ollu mitään pahaa painostusta. Siellä samassa tilassa oli myös biljardipöytä, mä viihdyin sen ja herkkupöydän ääressä :D
VastaaPoistaMusta olis ihan ok sekin, jos työkavereiden kanssa ei vapaa-ajan ulkopuolella olis hirveesti yhteistä. Mutta pelksäin että huomataan se tuolla keskellä ei mitään, kun kuitenkin oli ollu kauheesti säätämistä että päästään tuolle reissulle :D Onneks oli sitten tosi kivaa :)