tiistai 5. maaliskuuta 2013

Tiistai-aamun hajanaiset jutut

Jouduin nukkumaan yön sohvalla, kun Ville kuorsasi kuin mikäkin ruosteinen rukki. 

Saimme ystävältäni häälahjaksi maljakon, jonka kanssa en vain tahdo päästä tutuiksi. Nytkin ostin pari päivää sitten ruusuja, iskin ne maljakkoon - ja vaihdoin kukat äsken Ikean läpinäkyvään maljakkoon. Tuo häälahjamaljakko on harmaansininen, kaunis, iso, kivaa merkkiä, mutta minua alkaa aina vaivata sen umpinaisuus ja raskaus. Aika korkeakin se on. Vaikeaa on elämä, on.

Kävin eilen töiden jälkeen kynsihuollossa ja ystäväni kanssa kahvilla. Sai taas nauraa. Istuttiin pai tuntia ja kun tupsahdettiin kadulle oli ilta pimentynyt ja lunta satoi taivaan täydeltä. No hyvvee joulua!, ystäväni huudahti sarkastisesti. :-D

Keräilen tässä energiaa lähteä salille. Jos olisin lähtenyt silloin, kun ajatus ensimmäisen kerran pätkähti päähän, olisin nyt jo tehnyt treenini. Motivoivaa, kerrassaan.

Olen ihan koukussa Iholla-sarjaan. Suosikkijärjestykseni on Johanna, Venla, Marketta, Sanni, Claudia. Upeita naisia kaikki! Ja tosi rohkeaa mennä tuollaiseen. Minä en ikinä uskaltaisi, kun sitten koko Suomelle paljastuisi, että olenkin outo, kärttyinen ja minulla on aika tyhmät jutut. Kulissit romahtaisivat, nukketalo sortuu, öh.

Olen aika heikossa hapessa rahojeni kanssa, vaikka palkkapäivästä ei ole viikkoakaan. Olikin kyllä jonkun 800 euroa pienempi palkka kuin viime kuussa - voi vuorotyön iloa... Peruspalkkani on mielestäni aika onneton, mutta lisien kanssa pääsen aina ihan kivalle tasolle. Sitten välillä, kunn on paljon aamua ja vapaita viikonloppuja muistaa taas, mitä se puhe sosiaali- ja terveysalan huonoista palkoista olikaan. No kuitenkin, tilasin silti neljä Siri Hustvedtin pokkaria, kun tuli yksi aamu kauhea ikävä Hustvedtin henkilöhahmoja ja niiden suhteita. Kirjoihinhan on aina ihan asiallista tuhlata? 

Muutto stressaa! Antakaa meille asunto! Kolme huonetta, lautalattiat, erkkeri-ikkunat, vanhanaikaiset ovet ja patterit, hyvä huonekorkeus, takka, tilava keittiö, amme ja sauna, kivat romanttiset tapetit makkarissa, hissi, hyvä sijainti ja edullinen vuokra. Eikö niin?

5 kommenttia:

  1. Mielestäni asuntotoive on ihan realistinen, te kyllä ansaitsisitte juuri tuollaisen! Ja äkkiä! Nih.

    Mä oon opiskellu liian kauan ja eläny opintotuilla, kun sos.- ja terveysalan palkka ei tunnu pieneltä, vaan hyvältä, sitten joskus! Tiiän kyllä et siihen sit tottuu nopeesti. Ja 800 e pienempi palkka kuussa tuntuu kans ihan hyvältä, kun ite ei ansaitse tällä hetkellä lähellekään 800e/kk =)

    -Miia

    VastaaPoista
  2. Kiva pointti! Mäkin muistan miten opiskellessa ajattelin, että jos vain saisi vuokran jälkeen opintotuen (400?) elämiseen niin sitähän pärjäisi ruhtinaallisesti... Nyt menee varmaan ruokaan tuo 400?? Pitää yrittää ottaa tuota opiskeluajan asennetta taas; mulla on kyllä huono suhde rahaan. Palkkaan tottuu kamalan nopeesti!

    VastaaPoista
  3. Se on kyllä jännä. Mäkin hassasin viimekesän kesätyörahat melkeen heti, nii et enne joulua jouduin jo ottaa opintolainaa, ja en tiiä mihin nekin rahat meni, kun mielestäni en ostanu mitään! Et kai se vaan on joku luonnon laki, et ku rahaa tulee nii se menee?? =)

    -Miia

    VastaaPoista
  4. Tarpeet kasvavat eksponentiaalisesti tulojen myötä. Sitten niitä taas supistaa, kun tulot pienenevät. Opiskelijana tosin sai matkat ja jotain puoleen hintaan, mutta eihän se tsadissa ainakaan mitään kompensoi.

    Ja ansiosidonnainen se vasta perseestä onkin! Vaikka olevinaan saa enemmän kuin normityöttömyyskorvauksen, niin siitä napataan yli 20 % veroja. Outoa meininkiä.

    Te TARVITSETTE asunnon. Ja sen kyllä teille soisin pian. Ettei jää luu vetävän käteen tai jotain muita naurettavia sanontoja.

    VastaaPoista
  5. Meiän yks kaveri sanoi, että on ajatellut tehdä 80 % työviikkoa. Mä sanoin etten ite ikinä voisi, kun nytkin on rahat loppukuusta huvennu. Sillä oli hyvä pointti, että ne rahat loppuu joka tapauksessa, oli sitä palkkaa sitten minkä verran tahansa, tai pelkkä opintotuki - totta!

    VastaaPoista

Mitäs mietit?