Kirjoja, elokuvia, unettomuutta

Katsoin eilen ihana elokuvan: Kohtaamisia. On ihan yksi parhaista koskaan näkemistäni elokuvista. Harmitti kun se loppui. Katsokaa, katsokaa!

Kuva

Kuva

Kuva

Olen lukemassa Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, jonka olen halunnut lukea jo monta vuotta. Olen sanonut ennenkin, mutta minä vain rakastan Honkasalon tyyliä kirjoittaa.

Sitten kulttuurista maallisempiin asioihin. Olen kuolemanväsynyt. Olen nyt nukkunut kolme yötä huonosti. Mitä pidemmälle ilta etenee sitä virkeämmäksi muutun, niin että eilenkin, tai tänään, kellon ollessa yhden paikkeilla yöllä olin niin hereillä kuin vain olla ja voi, ei väsyttänyt yhtään. Pyöriskelin taas aikani sängyssä ja menin sitten sohvalle, kun Ville kuorsasi taas. Kuuntelin aikani kuorsausta ja sanoin sitten ääneen, ei Herranen aika oo totta. :-D Pomppasin ylös silmät ja tukka pystyssä ja kahmin sitten peitot ja tyynyt syliin ja menin. Kuorsaus kuului sohvalle ja sanoin taas ääneen, voi vittujen vittu, ja kävin laittamassa oven kiinni. Ei se edes mitään kattoja ja seiniä tärisyttävää kuorsausta ollut, mutta siinä vireistilassani olisin kuullut vaikka höyhenen laskeutumisen. Oli ihan kumma olo, niin virkeä ettei koskaan, tunsin olevani jossain erikoisessa voimani tunto - tilassa. Sain joskus aamuyöllä kuitenkin nukahdettua. Heräilin koko ajan, selkää, jalkoja, niskaa jomotti, ja sitten varvasta. Lopulta heräsin seitsemältä, kun Villen kello herätti aamuvuorolaisen töihin, ja menin takaisin makkariin. Oma kelloni soi 8:40 ja torkutin kymmeneen, nukahdin joka torkun välissä. Näin valveunia ja nousin lopulta ja nyt olen käynyt suihkussa ja syönyt aamupalan ja meikannut ja näytän kauhealta. Aion kävellä töihin, on ihana sää, lunta ja pakkasta ja aurinko poistaa. Matkalla käyn ostamassa korvatulpat.