Kahvia, röökiä ja onnellista lapsuutta

Yhden valtavan plussan eilisestä listauksestani unohdin: Eilen, kuten tänäänkin, tarjosin lapsilleni hyvän ja turvallisen päivän yhtenä lenkkinä lapsuutta, joka on kuin perusta myöhemmin rakentuvalle elämälle. Voi kun aina muistaisi nähdä nämä sinänsä pienet ja arkiset päivämme suuremmassa näkövinkkelissä.


Tänään talviaikaan siirtymisen myötä heräsimme 05.30. My ass ja voihan v... Olin niin kiukkuinen! Kaksi ulvovaa tyttöä kainalossa eli juuri sellainen sunnuntaiaamu kuin jokainen toivoisi. Sain kuitenkin kurssin korjattua aika nopeasti, kun aamuvuoroon lähtevä Ville otti Naken aamuhommat hoitaakseen, ja lopulta meillä olikin oikein kiva ja harvinainen perheen yhteinen aamuhetki. Vauva meni ekoille päikkäreilleen jo seitsemältä!


Nakke alkaa jättää päikkäreitään pois - harmillista, mutta kun nukkuu öisin kellon ympäri niin ei kai muuta voi odottaakaan kaksi-vuotiaalta. Hän myös jaksaa pötkötellä yksin huoneessaan tunnin verran ja vaikka kova höpötys aina kuuluu alakertaan asti niin selvästi tuo yksinäinen lepohetki virkistää häntä. Yleensä siis - tänään oli yhtä huutelua ja itkua koko "lepo". Sain vauvan nukkumaan ja hain Naken pötköttelemään ja lueskelemaan minun ja Villen sänkyyn peiton alle, ja olikin aivan ihana tuokio rakkaan esikoisen kanssa.


Illalla oltiin koko perhe Flamingon Naurusaaressa. N purki loputonta energiaansa ja vauva köllötteli sylissä, kerran maitoakin tankaten. Hänen imettämisensä on ilo, ainakin siinä mittakaavassa kuin imettäminen koskaan on (minulle siis). Kotona lasten nukahdettua tilattiinVillen kanssa pizzat ja katsottiin American Horror Storya - edelleen kakkoskausi menossa, en kestä jos sille toimittajanaiselle ei lopulta käy hyvin, ja muutenkin jos tuossa ei lopulta paha saa palkkaansa!! Saatanan riivaama nunna, natsilääkäri ja sarjamurhaaja, aion katsoa tyyni ilme kasvoillani jos osaksenne koituu julmuuksia! Toimittaja ja Walker, teille minä toivon kaikkea hyvää!


Näissä tunnelmissa ja hirveässä hiilaripöhnässä sänky kutsuu. Puhtaat rapsakat lakanat ja tuuletetut petivaatteet, täältä tullaan!


P.S. Hirveä kahvinhimo. Olisipa jo aamu! Välillä - en nyt, mutta silloin tällöin - himoitsen myös ihan hirveästi röökiä. En uskalla enää ikinä edes humalassa polttaa (jos nyt tulen enää ikinä olemaan humalassa), nyyh!