Helvetin ärsyttävä yskä jatkuu. Sellaista kuivaa, kurkkua kutittavaa yskää joka saa huippunsa iltaisin ja minkä tahansa rasituksen (esimerkiksi 50 metrin kävelyn kotoa autolle) jälkeen. Eilen illalla jo mentyäni vuoteeseen jouduin palaamaan takaisin alakertaan yskimään, ja yskin niin että oksensin yllättäen matolle! Kohta saan juhlia flunssani kaksi kuukautis -synttäreitä ja edelleen olen synkeän varma ettei tämä ikinä lopu.
Muuten menee hyvin! Päiväkodin myötä saamani oma aika on suuresti elämänlaatuani rikastuttava tekijä. Mietin tänään, että kotikin tuntuu nyt enemmän myös minun kodiltani, kun teen siellä muutakin kuin hoidan lasta, hoidan kotia tai kuulostelen lapsen unta. Jonkin verran teen omalla ajallani kotihommia, mutta ehdottomasti haluan myös olla ns. tekemästä mitään, kuten vaikka katsoa tv-sarjoja ja juoda kahvia rauhassa.
Nakke on nyt ollut pari viikkoa päiväkodissa ja reagoi siihen osoittamalla mieltään meille vanhemmille. Silloin kun ei osoita on oma halittavan lutuinen itsensä, mutta kyllä vain se käpy aika herkästi palaa. Kuulunee kuvioon ja varmaan tuon oman aikanikin ansiosta jaksan halia ja pusia ja pysyä itse kärsivällisenä, tarjota loputtomasti hellyyttä, rakkautta ja läsnäoloa. Vähän esimakua tulevaan uhmaikään... Mahtavaa että on tällainen päivähoitomahdollisuus.
Käytiin äsken porukalla saunassa. Huomenna ajattelin että mennään taas Naketsun kanssa, se on niin kiva yhteinen harrastus. Tänään alkoi raskausviikko 18+0 ja tuntuu edelleen uskomattomalta, että meille on tulossa vauva. Kunpa kaikki menisi tälläkin kertaa hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?