Verta, hikeä ja kyyneleitä eli koko perheen shoppailureissu

Oltiin tänään koko perheen voimin Jumbossa shoppailemassa. Tankkasin lähtiessä vauvan täyteen maitoa ja toivoin parasta - hän todella tykkää syödä ja muutenkin viihtyy rinnalla eikä ole mitenkään sanottua etteikö viiden minuutin päästä iskisi uusi kiljuva nälkä. Nakke puolestaan oli päättänyt jättää päikkärit kokonaan väliin ja oli lievästi sanottuna ylikierroksilla, mutta niinpä vain kokoonpanomme pääsi matkaan.


Päästyämme Jumbon parkkihalliin tunsin kauhukseni, miten - mietin pitkään korrektia ilmaisutapaa - aloin suorastaan tulvia verta. On ollut aivan tajutonta jälkivuotoa nyt parina päivänä, sellaista että yhdessä holauksessa on housujeni lisäksi verta aivan lattiassa asti. Ei kun äkkiä Prismaan siteitä ostamaan, ikuisuus jonotusta (kassat hei - mikä kestää? Vipinää käsiin! T. Ex-kassa) ja vessaan.


Kriisin selvitettyäni koitti vihdoin shoppailu. Harvoin tulee nykyään itselleni ostettua mitään, mutta nyt ostin kolme paitaa, neljä juomalasia, shortsit ja vielä ripsarin. Ja sitten Nakelle kesäpöksyjä ja shortsit (hän suuri fashionista vaati kotona kaikki uudet releet kerralla päälle, neljä kerrosta pöksyjä) ja perheelle ruokaa. Tai olisin ostanut, mutta vauva alkoi kassajonossa maiskuttaa niin vaativasti kaulaani (rintarepun kätköissä) että oli pakko pakittaa takavasemmalle. Samaan aikaan Nakke, joka kuten sanottu oli melkoisen ylikierroksilla, paukautti päänsä kärryn työntöaisaan ja aloitti asiaan kuuluvan ulinan. Ei hirveästi harmittanut ulostautua tilanteesta.


Suoritin ensimmäisen julki-imettämiseni tämän vauvan kanssa. Naken kanssa menin aina vessaan tai muualle pois silmistä, mikä rintakumin ja -raivareiden takia olikin ihan hyvä valinta. Mutta tämän vauvan kanssa en en en halua ruokailla haisevissa vessoissa, tämä vauva saa tissiä ihan missä vain! Perskules!


Päästyämme autoon vauva aloitti uuden nälkäisen kitinän, se kuulosti kissanpennun naukaisuilta ja sai rintani tirahtamaan täpötäysiksi niin että olisin syöttänyt jalkapallojoukkueen verran vauvoja. Kotipihassa ampaisin sisälle vauva kainalossa ja Winston, joka oli ovelana väijynyt kytiksellä ihan oven takana, koki tilaisuutensa tulleen ja luikahti pakoon. Ville sitten poimi karkulaisen naapurin pihasta ahmimasta suurella intensiteetillä ruohoa. Ensi yönä meillä sitten oksennellaan.