Kakki, oksu ja leipänen sekä muita evakon päivän juttuja

Olen viettänyt tämän päivän evakkona, kun Ville nukkuu yövuorojen jälkeen. Meillä muuten menee taas vuorot nätisti, kun Villen yöt alkoivat sinä päivänä kun minun loppuivat...

Aamulla kävin labrassa yksissä kokeissa ja siitä suuntasin Töölöön Cafe Picniciin. Oli kiva syödä rauhassa aampala (osa kaksi) ja katsella ihmisten kiirehtimistä töihin ja kuka minnekin. Vuorotyön ehdottomia iloja on arkivapaat. Kirjastossakin kävin, kun se on siinä naapurissa, ja koska on kertynyt ihan mojovasti lukutaukoa pelasin varman päälle ja lainasin kaksi lempparidekkaristini kirjaa, joista toista en ole edes lukenut vielä (onko kukaan muu yhtä hidas noin niin kuin mieleltään ja lukee mielellään dekkareitakin usein, vaikka konna on jo selvillä? Mua ei juurikaan häiritse, jos on hyvin kirjoitettu.). Eiköhän lukuhalut taas syty! Viimeiset kolme (!) kuukautta luin Marjaneh Bakhtiarin esikoista Ei mistään kotoisin. Kirja on hauska, älykäs ja sujuvalukuinen eli ei hajuakaan miten hitossa sain nyhjättyä sen parissa noin kauan. Nyt on kuitenkin luettu ja voin suositella.

Kaupungilla shoppailin ja kävin kynsihuollossa eli perus bimbolandian vapaapäivä. Olen joka kerta kynsihuollossa käydessäni ottanut samanlaisen ranskalaisen manikyyrin ja sen pyysin nytkin, kunnen viime hetkellä (voi tätä draamaa, tätä jännityksen määrää!) vaihdoinkin mieltäni ja pyysin "samanlaisia kuin hänellä paitsi kultaisella hileellä". Viereinen asiakas hymyili minulle otettuna, kunnes tajusi että tarkoitinkin hänellä työntekijän kynsiä. Tuntui muuten että se koko paikka olisi hiljentynyt kun kakaisin kurkkuani ja sanoin kohtalokkaan sanat, "ei kun mä muutinkin mieltäni". Bimbolandian jännityksen hetket, osa 1.

Ruokakaupan kautta kotiin ja äsken tein sellaisia ohraleipäsiä, joiden ohjeen bongasin jo varmaan vuosi sitten töissä yövuorossa puuroa keitellessäni ohrahiutalepaketin kyljestä. Siitä asti olen leipäsiä himoinnut ja nyt niitä on, oikein kaksi pellillistä. Tein ensin ohjeen mukaisen taikinan mutta kaikki leipäset eivät mahtuneetkaan yhdelle pellille, joten tein toisen vähän pienemmän taikinan, että saan samantien toisen pellillisen paistettua. Naureskelin itsekseni, että hyvä jos olisin niin dorka että laskisin joka kerta väärin, taikinaa tulisi aina liikaa yhtä peltiä kohden ja siinä olisin minä, paistamassa hiki päässä hemmetin ohraleipäsiä vielä keskellä yötäkin. Onneksi jauhot taitaisivat loppua ennen. 

Koska leipäsistä (Aargh. Alkaa tulla jo korvista ulos tuo leipänen. Melkein yhtä ällö sana kuin kakki tai oksu. Tai no ei nyt ihan! :-D) tuli niin hyvin, tässä ohje, jos jollain on vaikka jonkun muun merkin ohrasuurimoita:

- 3 dl vettä

- suolaa

- sokeria/hunajaa

- valkosipulijauhetta 1/2 tl

- pussi kuivahiivaa

- 2 dl ohrasuurimoita (vai hiutaleita. En jaksa tarkistaa. Saa valistaa!)

4 dl vehnäjauhoja

1/2 dl öljyä

Puoli tuntia kohotusta, jonka jälkeen muotoilu tangoksi ja siitä 12 leipäseksi. Sitten vielä puoli tuntia kohotusta. Sen jälkeen leipäsiin painellaan koloja ja ne voidellaan öljyllä, johon on sekoitettu rosmariinia. Helppoa ja hyvää! Menenkin santsaamaan joten moi.