sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kukkaron herraksi

Suhteeni rahaan on muuttunut, ja muuttuu koko ajan. Olen aina, siis ihan siitä asti kun olen omaa rahaa omannut, ollut huoleton ja törsäilevä rahankäyttäjä. Ihan viime vuosiin ja voisi sanoa että kuukausiin asti en ole ymmärtänyt enkä arvostanut rahanarvoa. Sinänsä tietysti hyvä, ellen samalla olisi ollut kovasti materian perään. Rahalla itsellään ei ollut mulle merkitystä, vain sillä mitä sillä saa. Tavallaan olen aina nauttinut siitä tunteesta kun sitä rahaa on, mutta sen sijaan että olisin omilla valinnoillani tehnyt siitä vallitsevan tilan olen elänyt vähän aikaa kuin rahakuningas ja ollut sitten taas sormi suussa että mitäs nyt, kun rahat loppuivatkin. Olen elänyt velaksi ja halunnut sen minkä olen halunnut heti, ja olen halunnut monia asioita. Tuntenut sellaista humalaista kiihkoa milloin mitäkin vaatetta, meikkiä tai esinettä kohtaan ja tuntenut vahvasti, miten kaikki muuttuu paremmaksi kun saan tuon ja tuon. Itsetuntoni on ollut niin huono, että varsinkin nuorempana kuvittelin muuttuvani pikkuisen paremmaksi ja arvokkaammaksi ihmiseksi jonkun tietyn vaatteen myötä. Olen ostanut velaksi, tietysti olen, kun tärkeintä on ollut saada se jokin juttu heti.

Nyt, pikkuhiljaa, pienentyneiden tulojen annettua alkusysäyksen... Huomaan yhä useammin miettiväni, miten en tarvitse tuota ja tuota ja tuota asiaa. En tarvitse uusia vaatteita, vanhojakin on kaappi täynnä. Enkä halua ostaa vain ostamisen ilosta enkä syytää omia vaivalla ansaitsemiani rahoja heikkolaatuista lapsityövoimalla tuotettua massapaskaa myyviin ketjuliikkeisiin. En halua enemmän, haluan kestävää ja sellaista mitä oikeasti rakastan. Enkä muutu yhtään sen arvokkaammaksi/ kauniimmaksi/ paremmaksi tyypiksi vaikka pukeutuisin mihin tai omistaisin mitä. En halua käyttää elämääni typerissä kaupoissa, en halua ympärilleni miljoonaa eri kapistusta, isoa kotia vain siksi että tavarat mahtuvat. En halua koko ajan syödä lempiruokia, en halua mennä kaikkeen mukaan oli rahaa tai ei. Haluan pesämunan, haluan arvostaa rahaa ja sitä mitä sillä voi saada, tulevaisuuden turvaa, vapautta, ihania hetkiä. 

Opettelu jatkuu... Olisi kivaa kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia aiheesta raha ja sen käyttäminen, joten hyvät ihmiset, jättäkää ihmeessä kommenttia :-)  Oletteko säästäväisiä vai tuhlureita? Mitä raha sinulle merkitsee?

2 kommenttia:

  1. Raha tarkoittaa turvallisuutta. Sen avulla pääsee karkuun. Olen kaksi pätkää elämässäni ollut turvaton, lapsena ja aviossa ollessani. En aio enää koskaan siihen tilannetta laskea.

    Mutta en minä kyllä itseäni pihinä pidä, vaan aika anteliaana. Minä vaan lasken etukäteen, miten antelias voin olla. :-D Ei tässä taida mitään järkeä olla, Raha on kuitenkin tärkeä, mutta en minä ihmisiä rahaan vaihtaisi. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kyllä vähän sama, en tässä nuukaillessanikaan varsinaisesti rahakirstun päällä istuu... Mutta sellainen "ei huolta huomisesta" -meininki on ohi. Suunnitelmallisuudella saa sitten elää niitä huolettomia, anteliaita hetkiä ;)

      Poista

Mitäs mietit?