Yli puoli viikkoa radiohiljaisuutta takana mutta nyt, täällä taas! Mitäs sitä viiden päivän aikana ehtiikään? Noo:
1. Valvoin kaksi (peräkkäistä) yötä töissä. Tosi hyvin meni sekä valvomiset että myös päivällä nukkumiset (lähinnä ekan yön jälkeen mikä olikin tärkeintä) ja kiva oli pitkästä aikaa olla yössä työssä. Plus palkka mikä yövuoroista maksetaan on enemmän kuin jees.
2. Yövuorojen välissä (nukkumisen jälkeen) olin lasten kanssa, siivosin kotia, kävin salilla. Viimeksi mainittu oli kyllä fiksu veto, paljon virkeämpänä lähdin toiseen yöhön kuin jos olisin vain lepäillyt sohvalla.
3. Ikävöin yöllä töissä kauheasti lapsia. Aina minä heitä ikävöin, vaikka nytkin on tavallaan rankka jakso menossa kun Nakke on taas ruennut kamalasti tönimään pikkusiskoaan ja tämä lentää vähän väliä kumoon surkeasti ulisten. Monellakin tapaa työ on hermojeni kasassa pitäjä, mutta silti niitä lapsia vaan tulee aina ikävöityä kun on heistä erossa.
4. Vikan yövuoron päätyttyä lauantaina nukuin vain kolme tuntia koko päivänä. Siitä jäi ehkä vähän tähänkin hetkeen vaikuttamaan univajetta.
5. Haluaisin olla paljon kärsivällisempi ja neuvottelevampi äiti.
6. Oma äitini tuli meille lauantaina, menimme Naken kanssa häntä vastaan. Mikä iloinen jälleennäkeminen!
7. Eilen lähdettiin Villen kanssa aamuvarhaisella Länsisatamaan - Tallinna calling!
8. Oli superkiva reissu! Juttu luisti ja sai nauraa, oli ihanan kiireetöntä yhdessä. Ruoka oli herkullista, viini maistuvaa, tuliaiset maistuvia. Yöksi kupsahdettiin hotellin vällyjen väliin ja ei ole kyllä parempaa sänkyä kuin hotelleissa! Ja aamulla oli ihan suurinta luksusta heräillä rauhassa, syödä kunnon aamupala pitkän kaavan kautta ja köllähtää uudestaan sänkyyn. En ole nukkunut kuutta pidemmälle elokuisen Barcelonan matkamme jälkeen ja nyt ollaan kuitenkin jo marraskuun lopussa, hemmetti.
9. Tänään on ollut ihana nähdä lapsia, joskin en ole väsymyksestä ja flunssasta johtuen jaksanut olla heille niin läsnä ja pitkähermoinen kuin haluaisin. Huomenna on uusi päivä.
10. Tänään, kuten aina oltuani pidempään pois kotoa, jynssäilin ihan onnessani pintoja ja järjestin tavaroita (vaikka äitini olikin pitänyt kaiken siistinä). En vain osaa muuten asettua jälleen kodiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?