maanantai 28. lokakuuta 2013

Kersantti Naken pillin mukaan

Viime keskiviikkona olimme Naken ja siskoni kanssa Hämeenlinnassa sukuloimassa. Matka alkoi ehkä vähän kireissä merkeissä, ajoin oikeiden liittymien ohi, siskoa pelotti kyydissäni, navigaattori oli liian kovalla... Eikä Hämeenlinnan päässäkään vaikuttanut lupaavalta kun koko navigaattori oli mennyt itsestään pois päältä. Löydettiin perille kuitenkin ja siitä sitten tunnelma koheni, ja oli ihanaa nähdä serkkua perheineen sekä tätiä. Syötiin hyvin, vauva sai yllin kyllin sylittelyä, vaihdettiin kuulumiset ja höpötettiin äänet käheiksi.

Paluumatkalla vauva alkoi itkeä ja se tuntui ihan fyysisenä kipuna sydämessäni. Varmasti jos Nakke itkisi usein osaisin suhtautua asiaan kuuluvalla vittuuntuneisuudella (heh...), mutta, niin kuin olen kertonut tuo jokainen itku nyt mieleen sen, kun hän muutaman päivän ikäisenä itki nälkäänsä ja minä itkin hoitajien läksyttämänä sairaalan vessassa. Se tunne kun ei pystynyt vastaamaan oman lapsensa tarpeisiin... Vaan mennyttä on se ja nyt pitäisi kyllä päästä yli. Pääse yli, ambra, pääse yli.

Kitinä ja käninä sen sijaan eivät todellakaan särje sydäntäni vaan hermoni. Yhtenä päivänä viime viikolla Villen ollessa aamuvuorossa vauva ei tyytynyt oikein mihinkään, lukuunottamatta syömistä tai hyvin aktiivistä heijaamista, paijaamista ja hänen korkea-arvoisuutensa ympäriinsä kantelua. Onnistuin tekemään itselleni salaatin huutokonserton tahdittaessa kokkailuani, ja sitten kestikin toista tuntia että pääsin syömään sen. Aika hyvä itsekuriharjoitus nälkäiselle vauvan orjalle aka äidille... Villen tultua töistä menin jo eteiseen vastaan harittavasilmäisenä rasvainen tukka hapsottaen, annoin pikaraportin päivänkulusta ja karkasin salille. Musta on ihanan terapeuttista valittaa Villelle miten niin ja niin rankka päivä on ollut ja miten Nakke on ollut kamala, mutta en voi sietää jos Ville tekee samoin. Vähän että minun lastani et kyllä hauku!

Salillaolo kyllä totaalisesti lataa mun akut ja palaan aina kuin uutena ihmisenä. Luen lehteä cross trainerilla tampatessani, riuhdon laitteissa hiki päässä, saunon. Kotiin tultuani ruoka ruoksui ja vauva nukkui.

Tänään olin ekstemporee siskoni ja tietysti Naken kanssa kaupungilla syömässä. Käytiin samassa sushi-mestassa kuin viimeksi ja hyväähän se oli. Ja nyt tuolla on sen verran kiukkuinen pikkuneiti että taitaa olla aika kaivaa tissiä tiskiin... Johan viime syönnistä onkin viisi minuuttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäs mietit?