Eilen oli jotenkin tympeä päivä, vaikka kaikki hyvän päivän elementit olivatkin kasassa: Villen vapaapäivä, skypettelyä Lontoon siskon kanssa, herkkuruokaa, kaksi uutta naistenlehteä. Mutta myös: kamala painostava ilma, huono olo, napakat supistukset jotka hankaloittivat oloa. Ville asensi meille tiskikoneen (Jihhuu!) ja teki ruoan, joka venyi grilliongelmien vuoksi. Lopulta päästiin illalla seitsemän maissa syömään ja vaikka ruoka olikin hyvää ja loppuilta meni yhdessä sohvalla nyhjätessä, jäi koko päivästä vähän ankea fiilis. Suurin syy varmastikin huono oloni; meinasin pyörtyäkin aamulla.
Nyt herkkukahvia ja uusi päivä, uudet kujeet.
P.S. Eilen vauva työnteli pientä takamustaan mahan läpi niin touhukkaana että nauratti. Selvästi ei tahtonut hyvä asento löytyä. Voi pieni, synnypä jo, sinulla on jo aivan liian ahdasta siellä. Ja se pyllyn sheikkaaminen tuntuu vähän epämiellyttävältä! :-D
P.S. Eilen vauva työnteli pientä takamustaan mahan läpi niin touhukkaana että nauratti. Selvästi ei tahtonut hyvä asento löytyä. Voi pieni, synnypä jo, sinulla on jo aivan liian ahdasta siellä. Ja se pyllyn sheikkaaminen tuntuu vähän epämiellyttävältä! :-D
No voi että. Inhoja tuollaiset päivät, että aineet erinomaiseen päivään olisi kasassa, mutta sitten on tuollaisia hyvinvointijuttuja, jotka romuttaa setin.
VastaaPoistaEn osaa muuta sanoa, kun hyvin inhottavaa, että sulla on noin huono olo. Ihana kyllä, että raskaus on ihan lopuillaan jo: tuollainen olo ei vaan voi jatkua enää kauan, maksimissaan joitakin viikkoja. Vaikka paljoa lohduttaa, jos on niin huono olo, että pyörryttää.
Parempaa uutta päivää,
K
Ja VOI ETTÄ, sä oot niin empaattinen koko ajan että mulle tulee ihan SYYLLINEN olo,että liiottelinkohan jotenkin oloani?! :D No ei, kyllä siis ihan todenmukaisesti kerroin mutta aina jotenkin kirjoitettuna kuulostaa pahemmalta... Tuo pyörtyminenkin meinas tapahtua kun mulla oli niin etova olo ja sydän hakkas kauheen lujaa, mutta sitten istuskelin jonkun tunnin viileessä huoneessa kiikkutuolissa niin "kohtaus" meni ohi. :)
VastaaPoistaJa totta, tänään on viikko laskettuun aikaan ja siitä maks. kaks viikkoo niin vauva is here! Toivon tietysti niin kuin joka ilta, että olis ens yönä.
Mitään muuta kuin empatiaa en pysty tarjoamaan, joten yritän edes sitä.
VastaaPoistaHyvä kyllä, että teillä on tuo uusi koti, missä on lääniä, niin ei tarvitse pelkästään olohuoneessa hengata.
Ja en kyllä usko, että yhtään liioittelet oloasi. Tietenkin kipua ja epämiellyttäviä fyyisiä tuntemuksia on tosi hankala kuvailla, mutta hyvin oot onnistunut, kun kuulostaa kyllä edelleen hyvin (suosikkisanani) inhottavalta.
Mäkin oon siirtänyt katsetta tulevaisuuteen: hulluksihan tässä tulee, jos koko ajan vaan kyttään ja odotan. Esim. tuon pesukoneen asennusaamun luulin, että oot synnyttämässä, kun kumpikaan teistä ei ollut facessa =D. Nojoo. Nyt siis yritän ajatella, että kuun vaihteen jälkeen voin taas alkaa odottaa aktiivisesti. Sinä ja Ville voitte venata vaikka joka hetki, mutta on puhtaasti hullua, jos me muutkin hypätään samaan kelkkaan. (vaikka hirveen kivaahan tää odottaminen esim. mulle on, kun voin todella vaan odottaa ja fiilistellä).
K
Oon miettiny samaa, että onneks on tää uusi koti! Täällä ei seinät sillä tavalla kaadu päälle.
VastaaPoistaMua ei huvita enää soittaa kellekään, kun ihmiset vastaa niin toiveikkaana ja sitten sen pettymyksen oikein kuulee, kun ei olekaan "UUTISIA". Hullua tosiaan tällanen odottaminen: pääasia kuitenkin, että kaikki menis hyvin ja vauva syntyis ehjänä ja terveenä, sitten kun syntyy.