torstai 22. elokuuta 2013

Pieni loma kaikesta

Tänään olen jostain kumman syystä ajatellut, että ei raskaana ole hassumpaa. Ainakin kun odottaa esikoistaan ja tämä äitiyslomakin on ihan oikeasti lomaa - luultavasti ensimmäistä ja viimeistä kertaa elämässäni saan elää näin itselleni, ilman velvotteita ja tekemispakkoa. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset suosittelevat jättämään ikkunanpesun kevääseen ja katsomaan kaikki haluamani elokuvat nyt ennen kuin vauva syntyy, äiti kehottaa nostamaan jalat ylös ja ottamaan päiväunet joka päivä ja mies vie autolla karkkiostoksille, koska "turhahan sun on rehkiä". 

Pitkäänhän taistelin vastaan, touhusin oikein uhallakin, ja rehellisyyden nimissä pitkäänhän vointini olikin tosi hyvä. Nyt, kun kiloja on tullut 20 ja raskausviikkoja 39, olen antanut itseni höllätä. Liikunnasta tulee nivuskipuja, alapää on kipeä kuin sille olisi tehty seksuaalista väkivaltaa, liikkuminen supistaa vatsaa inhottavan napakasti, supistukset leviävät alaselkään. Sohvalla on hyvä, aamuisin herääminen ilman kelloa, päivisin kotipuuhia ja herkuttelua. Lukemista ja tv:tä. Vauva kulmikkaana ja raskaana terävine kantapäineen, mutta hyvin me mahdutaan ja hyvin me jaksetaan, kun köllähdän mahan viereen pitkäkseni.

Terkkarimme on aika höpsö. Tänään oli taas neuvola ja painoa on tosiaan tullut 20 kiloa ensimmäisestä neuvolasta (ja ennen ensimmäistä neuvolaakin joku viisi-kahdeksan, mutta siitä ei ole dokumenttia). Käytiin seuraava keskustelu:

- Kyllähän tuo paino aika paljon nousee.
- Niin... Mutta en mä jotenkin jaksa enää tässä vaiheessa välittää.
- Niin, mitäpä sitä! Eihän oo enää kun maksimissaan pari viikkoa.
- No niinpä.
- Vaikka onhan se tietysti paljon noussut... Pitäis se liikunta muistaa...
- Niin no se on aika epämiellyttävää jo. Eikä mua sikskään stressaa kun en mä mielestäni näytä miltään jättiläiseltä.
- No et kyllä näytäkään, ei kyllä uskois että on niin paljon tullu. Oikein sopusuhtaiselta näytät.
- Joo no niin mulle on muutkin sanonu.
- Mutta voishan sitä pienempiä annoksia... Vaikka kohtahan sä jo synnytät, ei kai sillä näin loppuvaiheessa niin merkitystä...

Jne. Terkkarin puheessa vuorottelivat rento siviilipersoona ja sitten terveydenhuoltoalan ammattilainen, jonka täytyy pysyä käyrillä vaikka mikä olisi. Tykkään enemmän tuosta siviilimuikista; ei ole kyse siitä, etten tietäisi terveellisistä elämäntavoista. Just nyt mun juttu vaan on salin sijaan suklaa.

7 kommenttia:

  1. Hyvä toi terkkari =D Tosin vähän ärsyttävä edelleen paasata terveellisistä ruokatottumuksista, etenkin kun tiedät ne jo. Ja sä OLET kyllä timmin näköinen =)

    Ihana että olet kokenut ton raskauden lomana (siis ainakin osittain), mutta jotenkin kauheeta että yleensäkin meillä naisilla, tai ainakin niin tunnollisilla ja ahkerilla kuin sinulla ainut aika jolloin todella voi antaa itsensä ottaa rennosti ja lomailla on silloin kun on itse asiassa raskaana. Että silloin voi "luvan kanssa". Syytän tätä kulttuuria.

    Skypetelläänkö ehkä viikonloppuna? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisesta kommentista! Oon pohdiskellu vastausta siihen koko aamun :D

      Siis lomana oon ottanu tämän loppuraskauden pari viimeistä viikkoa, kun touhuamisesta tulee enemmän huono kuin hyvä olo. Mun mielestä, vaikka nykyään on aika suorituskeskeistä, niin kuitenkin eri medioissa aika paljon kannustetaan myös ottamaan omaa aikaa, rentoilemaan ja löysäämään. Että sinänsä oon eri mieltä kulttuurista (jonka ymmärsin että tarkoitat tätä länsimaista ja toisaalta ihan nykyaikaa): mun mielestä esim. lähteä vuodeksi etsimään itseään vaikka Intiaan katsotaan ihan hyväksytyks ja muutenkin on yleisesti ok ns. elää itselleen.

      Tuntuu että ne paineet tekemiseen tulee omasta itsestä (niin kuin itekin hyvin totesit), ja jos en ois näin huono liikkumaan niin en kyllä nauttis tällasesta joutenolosta vaan haluaisin päivittäin tehdä ees jonkun ns. työn, että sitten vois paremmin nauttia vapaahetkestä. Musta se on ihan tervettä ajattelua.

      Olikohan ihan sekava vastaus...:)

      Joo vois skypettää!!

      Poista
    2. En kyllä odottanutkaan mitään vastausta kun en mitään kysynyt, pohdiskelin vaan =) Niin ja ymmärsin kyllä että et ole kokenut koko raskautta lomana, jestas sentään =D Ulosantini oli hieman huono.

      Ja kulttuurista taas, hmm...totta, kyllä nykyään kannustetaan enemmän siihen että antaa itselleen aikaa, mutta silti uskon että liian monien päässä pyörii ajatuksia siitä, milloin todella saa levätä ja lomailla, ja onko se todella nyt ok ja hyväksyttävää. Noin niinkun yleisellä tasolla.

      Mihin aikaan skypeteltäis? Teidän aikaa yhdeltä/kahdelta?
      -Zazu

      Poista
    3. Hehe, tottakai vastaan kommentteihin; niitä on niin kiva saaha :)

      Poista
  2. Ja siis kirjoittaja oli Zazu...

    VastaaPoista
  3. Hyvä, kun kehtaat sanoa ihan suoraan omat ajatukset terkkarille, koska tottahan se on: mitä väliä tässä vaiheessa. Ja mielenkiintoiselt vaikuttaa myös itse terkkari..

    Toivon, että kivut ei olisi pahat ja että saat todella levättyä. =)

    K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi terkkari on kyllä tosi sellanen höpsö, aina Villen kanssa hyväntahtoisesti nauretaan sille jälkeenpäin :) Tosi kiva ja helppo sen kanssa on olla, en vois parempaa terkkaria toivoakaan, mutta jotenkin se on kuitenkin vähän sellanen höppänä. Viimekskin tutkimuksiin meni 15 minuuttia ja sitten se kertoili kaikkia omia juttuja + piirti pohjapiirrosta näistä meiän asuintaloista seuraavat puol tuntia :D

      Poista

Mitäs mietit?